[Ydinreaktioita on pyytänyt vaalien alla vieraskirjoituksia energiasta ja ydinvoimasta jokaiselta eduskuntapuolueelta.]
Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimmista haasteista. Tämä tosiasia tiedostetaan laajalti, ja eri puolilla maailmaa ongelmaan on tartuttu vaihtelevalla menestyksellä. Maailman suurin kasvihuonepäästöjen tuottaja Kiina kasvatti vuonna 2013 uusiutuvaa energiatuotantoaan muita maita nopeammin. Kiinan talous on haavoittuvainen ilmastonmuutokselle, ja tutkijoiden mukaan Kiinalle tulee kannattavaksi siirtyä kokonaan uusiutuvaan energiaan 5-10 vuoden sisällä. Euroopassa tilastoa johtaa puolestaan Viro, josta on tulossa ensimmäinen EU:n päästötavoitteen saavuttanut jäsenvaltio.
Saksalaiset ovat päättäneet vastata ilmastonmuutokseen sulkemalla kaikki ydinvoimalansa. Turvallisuus oli yksi tämän poliittisen päätöksen tärkeimpiä perusteita jo ennen Fukushiman ydinvoimalaonnettomuutta. Uusiutuvien energiamuotojen runsaista tuista huolimatta fossiilisten polttoaineiden käyttö ja hiilidioksidipäästöt ovat Saksassa kasvaneet huimasti. Sitten kuuluisan Energiewenden, Saksassa on jouduttu avaamaan uudestaan jo aiemmin suljettuja hiilikaivoksia. Britannia puolestaan on velvoittanut kuntansa, kaupunkinsa ja elinkeinoelämänsä pääsemään EU:n päästötavoitteisiin keinolla millä hyvänsä.
Myös Suomen on kyettävä kantamaan kortensa kekoon ympäristö-, energia- ja ilmastopolitiikassa. Politiikkamme päämäärinä on oltava korkea omavaraisuusaste, turvattu kilpailukykyinen energiansaanti yrityselämälle ja aktiivinen eurooppalainen sekä kansainvälinen ympäristö- ja energiayhteistyö.
Maailmanlaajuisesti on erittäin positiivista, että nimenomaan suuri osa yrityksistä pitää jo nyt ympäristöystävällisyyttä kilpailuetuna. Tämä tuo kestävään kehitykseen talouspoliittisen näkökulman, jota pelkästään lompakollaan ajattelevatkaan poliitikot eivät voi sivuuttaa. Toisaalta kannustimissa on edelleen parantamisen varaa. Nykyinen päästökauppajärjestelmä kun suosii edelleen ympäristön kannalta haitallisten fossiilisten polttoaineiden, kuten kivihiilen, käyttöä.
Talouskasvu ei siis sulje pois ympäristöystävällistä ajattelua. Päinvastoin. Vaikka lyhyellä tähtäimellä voikin vaikuttaa siltä, että ympäristön kannalta kestävään talouspolitiikkaan kuluu turhaan rahaa, ei talouskasvua voi ajatella vain kahden tai viiden vuoden tähtäimellä. Vaikkei uskoisikaan ilmaston lämpenemiseen, tai vaikka pitäisi kestävää kehitystä huijauksena, mikään näistä toimenpiteistä ei ole turha. Tehokkaampi ja ympäristöystävällisempi talouskasvu hyödyttää kaikkia.
Vaalien alla lanseeratun suomalaisen energiaremontin ajatus on erinomainen. Suomalainen energiakenttä kaipaa remonttia, jotta kehityksemme tulevaisuudessa on kestävämpää, ja jo nyt energiastamme huomattava osa tuleekin uusiutuvista lähteistä. Pienellä remontilla vuoteen 2050 mennessä on realistista, että 75 % energiastamme on uusiutuvaa. Loppu 25 % kannattaa silloin, ilmastonmuutoksen torjunnan hengessä, tuottaa ydinvoimalla.
Pitkällä aikavälillä Suomen on päästävä eroon myös ydinvoimasta. Ensin on kuitenkin vastattava kiireellisempään haasteeseen ja päästävä eroon fossiilisista polttoaineista: öljystä ja kivihiilestä, turpeesta ja maakaasusta.
Yhteen hiileen puhaltamatta voimme tehdä kestävästä kehityksestä kannattavaa.
