Sanasto

 

A

Aktiivisuus
Suure, joka ilmaisee radioaktiivisessa aineessa sekunnis­sa tapahtuvien ydinhajoamisten luku-määrän. Aktiivisuuden yksikkö on becquerel (Bq).

Aktivoituminen
Aineen atomit muuttuvat radioaktiivisiksi, kun ulkoa tulevat neutronit saavat aikaan muutoksia atominytimissä.

Alfasäteily
Alfahiukkasen (heliumydin: 2 protonia ja 2 neutronia) sinkoutuminen radioak­tiivisesti hajoavasta atomiytimestä.

Alkeishiukkanen
Alkeishiukkaset ovat hiukkasia, joista mm. atomi koostuu. Tärkeimpiä ovat protoni, neutroni ja elektroni.

Atomi
Ydinvoimalan energiantuotanto perustuu uraaniytimen halkeamiseen. Ytimen halkeaminen tuottaa lämpöenergiaa joka muutetaan sähköenergiaksi höyryturbiinilla. Ydin saadaan halkeamaan pommittamalla sitä neutroneilla. Yhdessä halkeamisessa vapautuu yleensä kaksi keskiraskasta atomiydintä ja 2-3 neutronia.

Atomiydin
Atomin keskushiukkanen, joka koostuu protoneista ja neutroneista. Ydintä ympäröi elektronien muodostama verho.

Balkuun

Bioenergia
Biomassat ovat eloperäisiä, yhteyttämisen eli fotosynteesin kautta syntyneitä kasvimassoja, joista tuotettuja polttoaineita kutsutaan biopolttoaineiksi. Biomassoiksi lasketaan myös yhdyskuntien ja teollisuuden energiantuotantoon soveltuvat jätevirrat, jotka ovat suurimmalta osaltaan orgaanista alkuperää. Biopolttoaineista tuotettua energiaa kutsutaan bioenergiaksi. Bioenergia on hiilidioksidineutraalia energiaa, sillä vapautunut CO2 sitoutuu nopeasti takaisin kasvillisuuteen

Becquerel (Bq)
Aktiivisuuden yksikkö. Yksi becquerel tarkoittaa yhden radioaktiivisen hajoamisen tapahtumista sekunnissa.

Beetasäteily
Beetasäteily on negatiivisen sähkö-varauksen omaavien varattujen hiuk­kasten sinkoutuminen radioaktiivisesti hajoavasta atomiytimestä.

Bentoniitti
Bentoniitti on poikkeuksellisen pehmeä ja helposti muovautuva savi. Se pystyy imemään itseensä suuria määriä vet­tä ja laajenemaan sen seurauksena ti­lavuudeltaan jopa kymmenkertaiseksi. Bentoniittia käytetään yleisesti raken­tamiseen ja pohjavesialueiden suojaa­miseen ympäristömyrkyiltä.

Calkuun

CHP
Combined Heat and Power Production. Ks. yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto

CO2
eli hiilidioksidi on merkittävä kasvihuonekaasu. Ydinvoimalla tuotettu sähkö on käytännössä hiilidioksidineutraalia. Jos Suomen ydinvoimalla tuotettu sähkö tuotettaisiin hiilivoimalla, sähköntuotannosta johtuvat hiilidioksidipäästömme olisivat lähes kaksinkertaiset.

Dalkuun

Deuterium-tritium -reaktio
Maailmalla tutkitaan fissiovoiman lisäksi myös energian tuottamista fuusiovoimalla. Fuusiovoimassa reaktio perustuu kevyiden alkuaineiden yhtymiseen raskaammiksi alkuaineiksi toisin kuin fissiovoimassa, jossa raskas ydin halkeaa pienemmiksi. Mahdollisia reaktioita ovat joko deuterium-tritium tai deuterium-deuterium -reaktio. Vielä fuusiovoimaa ei ole saatu taloudellisesti kannattavaksi.

Ealkuun

Energia
Suomessa tuotetaan ydinvoimalla noin neljännes kaikesta käytetystä energiasta. Energiankulutuksen tehostamisen, uusiutuvien energianlähteiden kehittämisen sekä ydinvoiman avulla Kioton ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista. 

Falkuun

Fissio
Raskaan atomiytimen halkeaminen kahteen osaan, jolloin vapautuu myös neutroneita ja energiaa. Tässä reaktiossa vapautuva lämpö muutetaan ydinvoimalassa sähköenergiaksi.

Fossiilinen polttoaine
Eloperäisestä materiaalista pitkän ajan kuluessa syntynyt tai muuntunut polttoaine, joka on varastoitunut maaperään, kuten kivihiili, öljy ja maakaasu. Fossiiliset polttoaineet eivät uusiudu.

Fuusioreaktio
Maailmalla tutkitaan fissiovoiman lisäksi myös energian tuottamista fuusiovoimalla. Fuusiovoimassa reaktio perustuu kevyiden alkuaineiden yhtymiseen raskaammiksi alkuaineiksi toisin kuin fissiovoimassa, jossa raskas ydin halkeaa pienemmiksi. Mahdollisia reaktioita ovat joko deuterium-tritium tai deuterium-deuterium -reaktio. Vielä fuusiovoimaa ei ole saatu taloudellisesti kannattavaksi.

Galkuun

Gammasäteily
Sähkömagneettisena aaltoliikkeenä etenevä säteily, jonka aallonpituus on pienempi kuin röntgensäteilyn.

Grafiitti
Kevytvesireaktoreissa neutronien hidasteena käytetään tavallista vettä. Joissain laitostyypeissä hidasteena käytetään hiilisauvoja eli grafiittia. Hidastimen tehtävä on ylläpitää reaktiota

Halkuun

Halkeamis- eli fissiotuotteet
Atomiytimien halkeamisessa eli fissios­sa syntyvät keskiraskaat atomiytimet. Useimmat fissiotuotteet ovat radioak­tiivisia.

Hapan laskeuma
Savukaasujen mukana ilmakehään vapautuneiden rikin ja typen oksidien laskeutuminen maan pinnalle rikki- ja typpihappona.

Happamoituminen
Happaman laskeuman aiheuttama muutos maaperään ja vesistöjen pH:ssa

Hiilidioksidi, CO2
Hiilen palamisessa syntyvä kaasu, kts. Kasvihuoneilmiö

Historia
Ensimmäinen ydinreaktori aloitti toimintansa USA:ssa vuonna 1942. Se tuotti plutoniumia aseteollisuuden tarpeisiin. 1954 Neuvostoliitossa aloitti toimintansa ensimmäinen kaupalliseen sähköntuotantoon rakennettu ydinvoimalaitos.

Hiukkassäteily
Ionisoivaa säteilyä, joka voi koostua alfahiukkasista, elektroneista, neutroneista, protoneista tai muista ydinhiukkasista.

Hyötysuhde
Voimalaitoksen tuottaman sähköenergian suhde kulutetun polttoaineen sisältämään energiaan.

Hyötöreaktori
Reaktorityyppi, joka toimiessaan tuottaa enemmän halkeamiskelpoista polttoainetta kuin se itse samanaikaisesti kuluttaa.

Ialkuun

IAEA (International Atomic Energy Agency)
YK:n alaisuudessa toimiva Kansainvälinen atomienergiajärjestö perustettiin vuonna 1957. Järjestössä on 134 jä­sentä. Sen tehtävänä on muun muassa valvoa ydinsulkusopimuksen noudattamista sekä parantaa ja yhdenmukais­taa kansainvälisiä ydinturvallisuussäädöksiä.

Ilmastonmuutos
Yksi merkittävimmistä globaaleista ympäristövaikutuksista. Arvioidaan aiheutuvan ihmisen toiminnasta suoraan tai epäsuoraan. Muuttaa ilmakehän koostumusta ja fysikaalis-kemiallisia prosesseja, jotka vaikuttavat mm. maapallon lämpö- ja sadeoloihin.

Ionisoiva ja ionisoimaton säteily
Ionisoiva säteily aiheuttaa säteilyn kohteena olevassa materiassa ioni­saatioita eli atomin varautumista säh­köisesti. Ionisoiva säteily voi olla joko sähkömagneettista tai hiukkassäteilyä. Ionisoiva säteily pystyy muuttamaan atomien sähkövarauksia. Ionisoiva säteily saa atomin luovuttamaan elektronin elektronikuoreltaan. Tällöin atomin kemiallinen reaktiivisuus ja ominaisuudet voivat muuttua ja aiheuttaa biologisia vaikutuksia. Radioaktiiviset aineet lähettävät ionisoivaa säteilyä, mutta suurin osa ionisoivasta säteilystä johtuu muusta kuin radioaktiivisista aineista. Ionisoimattoman säteilyn (vain sähkö­magneettinen säteily) energia ei ole riit­tävä ionisaatioiden aikaansaamiseksi.

Isotooppi
Saman alkuaineen atomit, jotka eroa­vat toisistaan atomin ytimessä olevien neutronien lukumäärän ja siten myös atomin massan suhteen. Lähes kaikkia alkuaineita esiintyy luonnossa useam­pina isotooppeina.

Jalkuun

Jälkilämpö
Fissiotuotteiden säteilyenergian aiheut­tama lämmönkehitys ydinpolttoainees­sa sen jälkeen kun reaktorin toiminta on pysäytetty.

Jälleenkäsittely
Kemiallinen käsittely, jossa käytetystä ydinpolttoaineesta erotetaan uraani ja plutonium käytettäväksi uuden poltto­aineen raaka-aineeksi sekä joissain ta­pauksissa muita aineita jatkokäsittelyä varten. Jäljelle jäävät transuraanit ja halkeamistuotteet käsitellään ja loppu­sijoitetaan korkea-aktiivisena jätteenä.

Jäähdytysvesi
Voimalaitoksilla käytettävä vesi sähköntuotantoon käytetyn höyryn lauhduttamiseksi tai jalostamoilla käytettävä vesi kuumien prosessiainevirtojen jäähdyttämiseksi. Jäähdytysvesi lämpenee prosessissa noin 10 oC.

Kalkuun

Kaasuturbiini
Lämpövoimakone, jonka käyttövoimana on välittömästi palamisessa syntyvät pakokaasut. Polttoaineena voidaan käyttää maakaasua tai kevyttä polttoöljyä.

Kasvihuonekaasu
Kaasu, joka estää lämpösäteilyn maapallolta avaruuteen ja voimistaa näin kasvihuoneilmiötä. Tärkeimpiä kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi ja metaani.

Kesium
Alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Cs. Merkittävin reaktorissa syntyvä ke­sium-isotooppi on kesium-137, jonka puoliintumisaika on 30 vuotta.

Kestävä kehitys
Kehitys, joka täyttää nykyisten sukupolvien tarpeet heikentämättä tulevien sukupolvien mahdollisuuksia täyttää omat tarpeensa. Kestävän kehityksen katsotaan käsittävän kolme dimensiota: ympäristöllinen, sosiaalinen ja taloudellinen.

Ketjureaktio
Perättäisten fissioiden muodostama tapahtumasarja, jota fissiossa syntyvät neutronit ylläpitävät osuessaan uusiin uraaniytimiin.

Kevytvesireaktori
Kevytvesireaktoreissa neutronien hidas­teena käytetään tavallista vettä, joka samalla toimii polttoaineen jäähdyttee­nä. Kevytvesireaktoreissa jäähdytteen lämpötilan kasvu hillitsee tehon kasvua.

Korkea-aktiivinen jäte
Korkea-aktiivinen ydinjäte on käytet­tyä polttoainetta tai sen jälleenkäsitte­lyn yhteydessä jäljelle jäävää voimak­kaasti radioaktiivista jätettä. Korkea-aktiivinen jäte säteilee voimakkaasti ja tuottaa lämpöä, jonka takia sitä täytyy jäähdyttää.

Kosminen säteily
Avaruudesta maapallolle tuleva säteily, joka muodostuu pääosin protoneista. Protonit vuorovaikuttavat ilmakehän yläkerroksien hiukkasten kanssa, josta syntyy säteilyä.

Käyttökerroin
Käyttökerroin on voimalaitoksen vuodessa tuottama energia prosentteina siitä energiasta, minkä se olisi tuottanut toimiessaan koko vuoden keskeytyksettä täydellä teholla. Käyttökertoimella voidaan vertailla voimalaitosten tehokkuutta.

Lalkuun

Laskeuma
Ilmakehän kautta kulkeutuneet radioaktiiviset aineet, jotka laskeutuvat maan pinnalle ja aiheuttavat ylimääräistä säteilyä.

Lauhdutusvoima
Sähköenergia, joka tuotetaan lauhduttamalla höyry jäähdytysveden avulla ilman, että höyryn lämpöenergiaa käytetään hyödyksi.

Loppusijoitus
Suomen ydinenergialain mukaan kaikki Suomessa syntyvä radioaktiivinen jäte on käsiteltävä ja loppusijoitettava Suomessa. Suomessa ydinjäte tullaan varastoimaan Olkiluotoon noin 500 metrin syvyyteen. Loppusijoituspaikka otetaan käyttöön vuonna 2020 ja suljetaan vuonna 2100.

Malkuun

Matala- ja keskiaktiivinen voimalaitosjäte
Voimalaitoksen käytön ja huollon aika­na syntyy korkea- ja keskiaktiivista jätettä, joka loppusijoitetaan voimalai­tosalueella sijaitsevaan loppusijoitus­luolaan 70-100 metrin syvyyteen.

Megawatti (MW)
on tehon yksikkö. 1 MW = 1 000 kW = 1 000 000 W.

MOX-polttoaine (MOX eli Mixed Oxide fuel)
Ydinpolttoaine, joka sisältää sekä uraanin että plutoniumin oksideja.

Nalkuun

NEA (Nuclear Energy Agency)
OECD:n alaisuudessa toimiva ydinvoi­majärjestö, jonka tehtävä on parantaa ydinvoiman turvallisuutta, taloudelli­suutta ja ympäristöystävällisyyttä. NEA seuraa muun muassa kansainvä­listä ydinjätehuoltoa. Järjestön puitteis­sa teollisuusmaat tekevät tieteellistä yhteistyötä ydinjätetutkimuksessa.

Neutroni
Atomiytimen sähkövaraukseton rakenneosa. Atomin ytimet koostuvat neutroneista ja protoneista. Ydinreaktio perustuu siihen, että neutroneilla pommitetaan uraaniytimiä jotka halkeavat.

Oalkuun

Ominaispäästö
Päästömäärä laskettuna tuotettua (mg/kWh) tai käytettyä (mg/MJ) energiayksikköä kohti.

Palkuun

Perusvoima
Sähköntuotanto, jonka vuotuinen käyttöaika on pitkä ja tuotantoteho tasainen, ja jolla tyydytetään pääosa sähköntarpeesta. Tyypillisiä perusvoimalaitoksia ovat vesivoimalaitokset ja ydinvoimalaitokset

Pienhiukkaset
Ilmakehässä luonnostaan esiintyvät ja polttoprosesseissa syntyvät hiukkaset, joiden halkaisija on alle 0,01 mm.

Plutonium
Alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Pu ja järjestysnumero 94. Plutonium on raskas, lievästi radioaktiivinen metalli. Plutonium-isotooppia Pu-239 syntyy reaktorissa uraani-238:sta neutronisäteilytyksen vaikutuksesta. Myös Pu-239 soveltuu reaktorin polttoaineeksi. Suomessa polttoaineena käytetään uraania.

Polttoainenippu
Polttoainesauvojen muodostama nippu. Painevesireaktorin polttoainenippu sisältää tyypillisesti 17×17 sauvaa ja kiehutusvesireaktorin 10×10 sauvaa. Nipussa sauvat ovat tuetut hiukan erilleen toisistaan, niin että jäähdytysvesi pääsee kulkemaan sauvojen välitse.

Polttoainesauva
Polttoainetta sisältävä ohut, päistään suljettu metalliputki, jonka halkaisija on noin 10 mm. Putken sisällä oleva polttoaine on yleensä uraanidioksidista puristettuina tabletteina.

Protoni
Positiivisen sähkövarauksen omaava alkeishiukkanen atomin ytimessä.

Primääripiiri
Ydinreaktorissa kuumennut vesi kiertää primääripiirissä. Laitostyypistä riippuen lämpö siirtyy joko sekundääripiirin kautta tai suoraan höyrynä turbiinille, joka pyörittää sähkögeneraattoria. Ydinvoimalaitoksen primääripiirissä kiertävä vesi sisältää radioaktiivisia aineita ja kontaminaatiota. Primääripiiri on eristetty ydinvoimalaitoksen valvonta-alueelle.

Puoliintumisaika
Aika, jossa aineen aktiivisuus pienenee puoleen alkuperäisestä. Radionuklidien puoliintumisajat vaihtelevat sekunnin murto-osista miljardeihin vuosiin. Biologisella puoliintumisajalla tarkoitetaan aikaa, jona elimestä tai eliöstä on poistunut puolet siihen joutuneesta aineesta. Biologinen puoliintumisaika ei ole vakio, vaan se vaihtelee eri eliöillä ja riippuu myös mm. kyseisen aineen kemiallisesta esiintymismuodosta.

Päästöeste
Päästöesteellä tarkoitetaan käytetyn ydinpolttoaineen sisältämien radioaktiivisten aineiden leviämistä estävää suojamuuria, joka voi olla luonnon aikaansaama tai ihmisen tekemä. Loppusijoitetulla ydinjätteellä on aina useita päästöesteitä.

Ralkuun

Radioaktiivisuus
Atomiytimen ominaisuus lähettää hiukkas- tai sähkömagneettista säteilyä ja samalla hajota toiseksi, energialtaan pienemmäksi ydinlajiksi.

Radon
Alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Rn. Radonia syntyy uraanin hajoamisketjussa. Sitä syntyy jatkuvasti kallioperässä ja maaperässä. Radon on hajuton, väritön ja mauton kaasu.

Raskas vesi
Raskasvesimolekyylissä on yksi happiatomi ja kaksi raskaan vedyn eli deuteriumin atomia. Noin joka kuudestuhannes vesimolekyyli luonnossa on raskasvesimolekyyli.

Reaktori
on laite, jolla ylläpidetään ja säädellään ydinreaktiota. Reaktion käynnissä pysyminen ja hallinta vaativat ydinpolttoainetta, neutroneja joilla ydinpolttoaineen ytimet halkaistaan sekä hidastinainetta, jolla ylläpidetään reaktiota. Suomessa käytössä olevat reaktorit ovat tyypiltään kevytvesireaktoreita.

Salkuun

Savukaasupäästöt
Polttoaineiden palamisessa syntyvät kaasumaiset palamistuotteet, kuten CO2, SO2 ja NO2.

Sekaoksidipolttoaine
Kts. MOX.

Sievert
Säteilyn biologiset vaikutukset huomioon ottava säteilyannosyksikkö. Useimmi­ten käytetään sievertin tuhannesosaa mSv (millisie­vert) tai miljoonasosaa (μSv mikrosievert). Tietyn ihmismäärän kollektiivista säteilyannosta kuvataan yksiköllä manSv. Annosnopeus eli säteilyannos ai­kayksikköä kohden (esim. mSv/h) ilmaisee kuinka suuren säteilyannoksen ihminen saa tietyssä ajassa. Suomalaisen keskimäärin vuodessa saama säteilyannos on noin 3,7 mSv, josta puolet on peräisin huoneilman radonista.

Säteilyturvakeskus STUK
Säteilyturvakeskus on turvallisuusviranomainen, joka asettaa säteilyn ja ydinenergian käytön turvallisuutta koskevat vaatimukset ja valvoo niiden noudattamista. STUK tutkii myös säteilyä ja sen vaikutuksia, arvioi säteilyriskejä sekä valvoo säteilyturvallisuutta.

Säätösauva
Neutroneja sieppaavaa eli absorboivaa materiaalia sisältävä sauva, jolla säädetään reaktorisydämen neutronien määrää ja siten reaktorin tehoa. Voima­laitosreaktorissa säätösauvoja on useita kymmeniä.

Säätövoima
Perusvoiman lisäksi tarvittava sähköntuotanto, jota tuotetaan silloin, kun kuormitus ylittää perusvoiman tuotantokapasiteetin. Tyypillisesti säätövoimaa tuotetaan vesivoimalaitoksilla tai lauhdutusvoimalaitoksilla.

Talkuun

Taustasäteily
Yhteinen nimitys luonnon säteilylähteistä peräisin olevalle säteilylle. Taustasäteilylähteitä ovat maaperän radioaktiiviset aineet kuten radon, avaruudesta tuleva säteily ja oman kehon sisältämät radioaktiiviset aineet.

TJ (terajoule)
1000 000 MJ (megajoulea), energian yksiköitä, käytetään yleensä puhuttaessa polttoaineiden energiasisällöstä.

Transmutaatio
Transmutaatioksi kutsutaan menetelmiä, joilla aine muutetaan keinotekoisesti toiseksi aineeksi tai isotoopiksi. Tulevaisuudessa pyritään transmutaation avulla muuttamaan ydinjäte vaarattomaksi aikaisempaa nopeammin. Toistaiseksi transmutaatio on varhaisessa kehitysvaiheessa eikä tiedetä, tuleeko siitä käytännössä toimiva ydinjätehuoltomenetelmä.

Tritium
Vedyn raskain isotooppi.

Turvallisuus
Ydinvoiman tuotannossa muodostuva ionisoiva säteily voivat muodostaa vaaraa ihmisille ja ympäristölle, joten ydinturvallisuudesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Ydinturvallisuuden takaamiseksi ydinvoimaloissa on omaksuttu useita periaatteita, joista tärkeimpiä ovat mm. paras mahdollinen turvallisuus (turvallisuus niin korkealla tasolla kuin mahdollista), syvyyssuuntainen turvallisuusajattelu (onnettomuuden ehkäiseminen tapahtuu usealla peräkkäisellä toisiaan varmentavalla tasolla) sekä peräkkäiset esteet (radioaktiivinen aine eristetään niin, että vaikka jokin este pettää, on jäljellä useita muita esteitä).

Typen oksidit
NO ja NO2, typen palamistuotteita, joita syntyy voimalaitoksilla sekä polttoaineen että palamisilman sisältämästä typestä.

Työ- ja elinkeinoministeriö TEM
Suomen ydinjätehuollon ylin johto ja valvonta kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. Ministeriö valmistelee ydinjätteitä koskevan lainsäädännön ja kansainväliset sopimukset Suomen osalta. TEM valvoo lainsäädännön ja sopimusten noudattamista.

TWh (terawattitunti)
1000 GWh (gigawattitunti) = 1000 000 MWh (megawattitunti) = 1 000 000 000 kWh (kilowattitunti), energian yksiköitä, 100 watin hehkulamppu kuluttaa tunnissa energiaa 0,1 kWh.

Ualkuun

Uraani
on raskas lievästi radioaktiivinen alkuaine, jota käytetään ydinvoiman tuotannossa. Sen kemiallinen merkki on U ja järjestysluku on 92. Se on metalli, jolle ei ole nähtävissä juuri muita käyttötarkoituksia. Uraani on suhteellisen yleinen metalli ja sitä löytyy myös Suomesta. Uraani on polttoaineena edullisempaa kuin öljy tai kaasu ja polttoainekustannukset muodostavatkin vain n. 15% ydinvoiman kokonaiskustannuksista. Kaasuvoimalassa polttoaineen osuus on noin 70% ja hiilivoimalassa n. 40% sähkön hinnasta.

Uusiutuvat energialähteet
Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa, maalämpöä sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatavaa energiaa. Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvien energialähteiden osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2005 osuus oli 28,5 %.

Valkuun

Valvonta
Suomessa ydinvoiman turvallisuutta valvoo Säteilyturvakeskus. Kansainvälisesti tärkein valvontaelin on YK:n alainen kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA. Kansainvälisen valvonnan tarkoituksena on myös varmistaa, ettei ydinreaktioita käytetä ydinsulkusopimuksen vastaisesti asekäyttöön. Suomessa kaikki ydinenergian tuotantoon liittyvä toiminta on luvanvaraista.

Valvonta-alue
Ydinvoimalaitoksen alue, johon on eristetty kaikki radioaktiivisia aineita sisältävät järjestelmät. Valvonta-alueella suoritetaan jatkuvasti kattavaa säteilymittausta ja siellä on varauduttu aktiivisuuden nousuun. Valvonta-alueelta poistuttaessa kaikki, sekä ihmiset että materiaalit, mitataan kontaminaation varalta.

Yalkuun

Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto (CHP)
Sähkön ja lämmön tuotanto, jossa sähköntuotantoon käytetyn turbiinihöyryn lämpöenergia käytetään hyödyksi teollisuudessa tai kaukolämpönä.

Ydinaine
Ydinenergian aikaansaamiseen soveltuva halkeava eli fissiili aine, kuten uraani, plutonium ja torium.

Ydinjäte
Ydinvoimaloissa syntyy energiantuotannon sivutuotteena radioaktiivisia aineita, joiden käsittely on säädelty ydinenergialaissa. Jätehuoltokustannukset ydinvoimalassa ovat samaa luokkaa kuin hiilivoimalassa. Hiilivoimalassa kustannukset muodostuvat ilmastonsuojelullisista toimenpiteistä kuten erilaisista katalysaattoreista, ydinvoimalassa taas varastoinnista ja loppusijoituksesta.

Yhteiskunnan kokonaisetu
Suomen ydinenergialain mukaan ydinenergian käytön tulee olla, sen eri vaikutukset huomioon ottaen, yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.

Ympäristölupa
Viranomaisten myöntämä toimilupa, jossa määrätään ympäristölliset raja-arvot.

Ympäristömerkitty sähkö
Tiettyjen kriteerien mukaisesti ympäristömyötäisesti ja uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua sähköä. Esimerkiksi Suomessa ”norppasähkö” ja Ruotsissa ”Bra miljöval”

Ympäristövaikutusten arviointi (YVA)
Menettely, joka vaaditaan kaikilta merkittäviltä ympäristöön mahdollisesti vaikuttavilta hankkeilta. YVA-menettelyn tarkoituksena on ottaa ympäristöasiat ja yhteiskunnalliset näkökohdat jo suunnitteluvaiheessa huomioon yhdessä taloudellisten ja teknisten näkökohtien kanssa, sekä parantaa hankkeen tiedotusta ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Uutta ydinvoimalupaa hakiessaan yritykset ovat tehneet hankkeestaan YVA:n.

Ydinreaktioita Facebookissa
Seuraa meitä twitterissä
Navigoi
Kategoriat