Repeääkö Olkiluodon kallio?
Voisiko Olkiluodon kallio revetä samalla lailla, ja mistä oikein ylipäätään on kysymys?
Ydinreaktioita on Energiateollisuus ry:n julkaisema blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua, tuoda uusia näkökulmia ja käydä aitoa keskustelua ydinvoimasta.
Voisiko Olkiluodon kallio revetä samalla lailla, ja mistä oikein ylipäätään on kysymys?
Netissä olen törmännyt myös muihin erikoisiin vertauksiin ydinjätteestä. Osassa vihreä väri näyttäisi tuottavan rinnastuksen ydinjätteeseen. Novellen blogissa neuvotaan miten vihersmoothien saa maistumaan muulta kuin ydinjätteeltä.
Suomessa jälleenkäsitelty uraanipolttoaine on uutta, mutta maailmalla se on yllättävän tunnettu, vaikkakaan ei kovin yleisesti käytetty polttoainetyyppi. Nykyisin noin 2 % maailman ydinreaktoreissa käytettävästä polttoaineesta on valmistettu jälleenkäsitellystä uraanista.
Kuvittele ydinreaktori, jossa energiantuotannon aikana syntyy uutta polttoainetta niin paljon, että voimalaitoksen hyötysuhde monikymmenkertaistuu. Kuulostaako liian hyvältä?
Yle uutisoi tutkimuksesta, jonka mukaan ydinvoima on säästänyt lähes kaksi miljoonaa ihmishenkeä viimeisen 30 vuoden aikana, mikäli sama energiamäärä olisi tuotettu fossiilisin polttoainein
Tällä hetkellä meneillään oleva työvaihe on räjäytyksiä paaluluvulla 4366 (tänään klo 16 jälkeen) sekä porausta. Meneillään oleva työvaihe näkyy maan pinnalla ONKALOn suuaukon vieressä olevalla näytöllä.
Motivaatio-ongelma lienee myös ydinjäteviestinnän haaste. Miksi tavallinen kansalainen olisi kiinnostunut asiasta, joka ei vaikuta omaan elämään ja on kaukana arkipäivästä?
Meillä Fennovoimassa on juuri äskettäin päättynyt historiallinen jakso. Osallistuimme ensimmäistä kertaa joukkueena kansainväliseen Movember-hyväntekeväisyyskampanjaan, jonka jalona tavoitteena on tuoda miesten terveysongelmia (ja erityisesti eturauhassyöpää) laajempaan tietoisuuteen.