42 kommenttia “Ydinvoiman Suomen ennätys!”

  1. Pekka Tiusaselta pyytäisin taustoja ja tarkennettuja lukuja. On nimittäin niin, että tuohon ennätykseen on tarvittu mm. se, että Loviisa-1:n ja Loviisa-2:n alkuperäisiä suurimpia tehoja on lisätty. Kumpikin neuvostoliittolainen reaktori oli VVER-440 eli 440 MWe:n tehoisia laitoksia sähköteholtaan. Lämpöteho on jo vuosia mennyt Suomenlahteen, mikä vuoksi ajatus ydinkaukolämmöstä on hyvä.

    VVER-440: taitavat nykyään olla itse asiassa VVER-448:ia vai kuinka?

    Mikä olikaan 2009 Loviisa-1:n, Loviisa-2:n, Olkiluoto-1:n ja Olkiluoto-2:n käyttöaste?

  2. Tiedoksi, että bioenergia EI ole päästötöntä. Kun otetaan koko ketju huomioon, kuten tulee ottaa, niin huomataan, että bioenergia SAASTUTTAA ihan perusteellisesti.

  3. Juhanille tiedoksi, että myöskään ydinvoima ei ole päästötöntä, jos otetaan huomioon koko tuotantoketju.

    Bioenergiasta ei myöskään ole mitään mieltä puhua yhtenä “könttinä”, koska se koostuu päästöiltään hyvin erilaisista tuotantotavoista. Viljaetanoli on kai fossiilistakin heikompi ratkaisu, eikä sitä voi perustella sen paremmin energia- kuin ympäristöpolitiikallakaan. Se on puhtaasti kepulaista maatalouspolitiikkaa.
    Sen sijaan biokaasu on hyvin päästötön ratkaisu, ja yhdistettynä järkevästi hoidettuun jätehuoltoon sen päästöjä voidaan pitää nykyiseen tilanteeseen verrattuna negatiivisina.

  4. Kaiman alkuperäiseen kirjoitukseen kommenttina, että ydinvoiman päästövähennykset eivät tule koskaan ratkaisemaan ongelmaa.

    Päästömme ovat karkeasti kolmin- tai nelinkertaistuneet ajasta ennen kuin päästöjä ryhdyttiin vähentämään ydinvoimaa rakentamalla. Saman linjan jatkaminen ja kiihdyttäminen ei siis tule jatkossakaan johtamaan todelliseen päästöjen vähenemiseen. Päästöt vähenevät jatkossakin ainoastaan prosentteina jostain mielikuvituksen generoimasta määrästä, mutta mitattuna CO2 tonneina ne kasvavat.

  5. En nyt niuhoittaisi, mutta pieni suuri virhe tekstissä: “Suomen CO2-päästöt olisivat tuona aikana olleet 538 miljoonaa tonnia tai 538 000 000 kiloa suuremmat” 538 MT = 538 000 000 000 kiloa eli miljaardia ei vain miljoonaa kiloa. Joka muuten vastaa lähes metrin paksusta kerrosta normaalipaineista CO2 kaasua suomen kokoisella alueella

  6. “Todella huima luku, kun sitä vertaa esimerkiksi koko Suomen viimevuotiseen sähkönkulutukseen, joka oli 81,1 terawattituntia.”

    81 100 000 000 000 Wh / 365 d / 24 h/d = 9 257 990 870 W = 9 257, 990870 MW. Suomen sähköteho vaihtelee noin 7 000 MW:n ja 14 808 MW:n välillä.

    Tuo huipputehon kapasiteetin ylläpito on kallista. Siihen viitataan yleensä vain “sähkömarkkinoina”, kun ei ole omavaraisuusajatus kirkkaana mielessä.

    Tuulivoima ilmeisesti synnyttää kolminkertaisen varavoiman tarpeen nimellismaksimitehoonsa nähden. Tuulipotkurin hyötysuhde lienee 37%.

  7. Ydinvoima ja vesivoima ovat kuitenkin YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISIÄ ja HALPOJA tapoja tuottaa sähköä Suomessa. Biovoima ja tuulivoima EIVÄT ole kumpaakaan.

    Sähköä TÄYTYY tuottaa niin paljon kuin sitä kulutetaan. Sitä kannattaa tuottaa ympäristöystävällisesti ja halvalla vähintään sen suomalaisen normaalin huipputehon verran – eli noin 16 000 MW. Hyvin mielellään sähköä kannattaa tuottaa myös vientiin – siitä saadaan vienttuloja ja verotuloja:

    http://jussina.blogit.uusisuomi.fi/2010/01/23/syottotariffeista-ja-muista-tukiaisista/

  8. On muuten harvinaisen surkea editori. Ei maksaisi sen enempää vaikka editoitava teksti näkyisi hyvin – eikä tarvitsisi tihrustaa.

  9. Pekka Tiusanen

    Sähkön riittävän tuotantokapasiteetin ylläpito on kansallinen tavoite kaikkialla, vaikka kapasiteetin ylläpito maksaakin.

    Euroopan unionissa on vain kaksi maata, Suomi ja Luxemburg, joiden oma tuotantokapasiteetti ei riitä huippukuormitustilanteessa.

    Katso Europan energiamarkkinaviranomaisten (ERGEG) uutta raporttia, kuva 21 sivulla 41 http://www.energy-regulators.eu/portal/page/portal/EER_HOME/EER_PUBLICATIONS/NATIONAL_REPORTS/National%20Reporting%202009/C09-URB-24-03_ReviewReport2009_10-Dec-09.pdf.

    Ei ole Suomelle mitenkään mairitteleva tulos.

  10. Tapio O. Neva kirjoitti:
    “Tuulivoima ilmeisesti synnyttää kolminkertaisen varavoiman tarpeen nimellismaksimitehoonsa nähden. Tuulipotkurin hyötysuhde lienee 37%.”

    Ei aivan sentään – viimevuoden sähkötilastojen mukaan tuulikapasiteettia oli noin 1,3 % kokonaiskulutuksesta – 0,3 % tuotannosta. Ja hiilenpoltto lisääntyi vain 3,3% !

    Erityisen epäekologista – rasistista ja rikollista on polttaminen. ( FAO ) . Kollega Vantaalla vaihtoi öljyn kaukolämpöön pari vuotta sitten. Pelletti oli tasaveroinen mutta jäi toiseksi mukavuussyistä.

    Tänään päätyisi pellettiin kun tiedossa on kaukolämmön hinnannousu. Sähkön saannin / hinnan epävarmuus torjuu parhaan vaihtoehdon; maalämmön.

    Suomessa kuolee 1300 ihmistä vuosittain ilmansaasteisiin joita tuottavat hiilivoimalat, liikeene ja pienpoltto. Vasurivihreitä ei huoleta se mitä nousee

    ‘asunnottomien nuotioista
    ja homojen tuhkasta’

    Leonard Cohen

  11. Ilmeisesti jankuttamisella Guinnessin ennätysten kirjaan pyrkivä Juhani on ympäristöystävällisyydessä oikeassa vain mikäli hän saa määritellä termin mielivaltaisesti uudestaan.

    Vuotos esimerkiksi tuottaisi maamme sähköstä vajaan puoli prosenttia, mutta päästöistä noin prosentin. Se olisi siis kaksi kertaa likaisempaa kuin keskimääräinen tuotanto. Luvut ovat tosin peräisin Kemijoki Oy:n sivuilta, joten niiden luotettavuuteen en ota kantaa.
    Lisäksi vesivoimalla on tuhottu arvokkaita vaelluskalakantoja, jota saavutusta Juhanin lisäksi tuskin kukaan muu pitää merkkinä ympäristöystävällisyydestä.

    Biovoima (siis osa siitä) ja tuulivoima ovat sekä ympäristöystävällisiä, että riskittömiä., mikäli “ympäristöystävällisyyden” semanttisena sisältönä käytetään sanan yleisesti ymmärrettyä merkitystä päästöttömyydestä ja ympäristökatastrofin puuttuvasta mahdollisuudesta.

    Valitettavasti energian tuotantoon liittyviä ongelmia ei voida ratkaista “pissimällä lisää” housuihin. Eli tuotantoa loputtomasti lisäämällä ongelma ei tule koskaan ratkeamaan.
    Ratkaisut löytyvät kulutukseen vaikuttamalla, eikä niitä todellisia ratkaisuja kannata oikeastaan edes odottaa niiltä, jotka pyrkivät vaurastumaan energiaa tuottamalla. Sehän on yhtä hullu ajatus, kuin että tupakkateollisuus pyrkisi torjumaan tupakan aiheuttamia terveyshaittoja.

  12. Tiusaselta kysyisin, miksi juuri sähkön kohdalla on olennaista päästä myös kulutushuippujen kohdalla omavaraisuuteen? Eikö juuri sähkön tuotantorakenne ole järkevää optimoida laajempien markkinoiden mukaan?

  13. Biovoimasta hyvin pieni (merkityksetön) osa voi olla kokonaisuus huomioiden järkevää.

    Se järkevä osa VOI olla jätteiden hyödyntäminen – ja sekin vain siinä tapauksessa, että jätteiden kuljetusmatkat jäävät hyvin lyhyiksi. Jos jätteitä kuljetetaan pitkän matkaa niin taas mennään ympäristöystävällisyydessä miinuksen puolelle. Tietysti jos joskus se kuljetus tapahtuisi sähkökäyttöisillä ajoneuvoilla ja se sähkö tuotettaisiin ydinvoimalla, niin sitten pidemmätkin kuljetukset huomioonottaen se voisi olla järkevää.

    Sen sijaan esimerkiksi pellettien, hakkeen, yms. polttaminen EI ole ympäristöystävällistä. PISTE.

    Niiden käytössä on huomioitava:
    – lannoitteiden tuotannon aiheuttama saastuttaminen;
    – lannoitteiden kuljetus ja levitys;
    – sadonkorjuu;
    – kuljetus;
    – kuivaus;
    – valmistus;
    – kuljetus;
    – poltto;
    – tuhkan kuljetus.

  14. Vasurivihreät eivät esitä ainuttakaan toimivaa vaihtoehtoa ydinsähkölle – vain P-Korealla on sellainen. Tehdään pommeja – tapetaan omat nälkään ja haudataan vieraat raunioihin. Keskuskomitealle riittää pari tuulimyllyä.

    Samoihin perusteettomiin väittämiin vastaaminen alkaa tosiaan tympäistä. Kuten lähihistoriasta tiedetään, toisto tekee todeksi
    minkä tahansa sadun. Pitäisi varmaankin vain jaksaa vastata samoilla aseilla.

    Suomessa politbyroolla on varaa läjätä energiajäte – myös rajalliset fosforivarat -haiseviksi vuoriksi täysin vastuuttomasti.
    Samalla kun Hesan koko terminen energiakapasiteetti perustuu fossiileihin.
    Yhteensä 3500MW. Josta vain 1000MW on jotenkin siedettävästi savukaasujen osalta suodatettu.

    Vaikka jätepoltto on vain pieni ja paikallinen energialähde, voisi se edesauttaa kallisarvoisen fosforin talteenottoa. Sen saaminen takaisin biokiertoon merenpohjan sedimenteistä on lastenilasten edessä joka tapauksessa. Ja voinee onnistuakin jos on käytettävissä noki / NOX / CO2 vapaata sähköä rajattomasti.

  15. Keskustelu olisi melko varmasti hedelmällisempää, jos väitettä tukeva argumentti olisi edes hieman laajempi ja helpommin ymmärrettävissä kuin tämä jälleen nähty “PISTE”.

    Luuletko Juhani, että tämä toive on kohdallasi kohtuuttoman haasteellinen toteuttaa.

    Pahaksi en pistäisi myöskään sitä, että asiaan mitenkään liittymättömät esimerkit haettaisi hieman lähempää kuin Pohjois-Koreasta. Se ei tietenkään paranna niiden, tai keskustelun tasoa, mutta toisi kuitenkin keskusteluun kotoisamman sävyn.

    Jätteenpolttoa ei ole mitään syytä pitää energiantuotantona. Se on maallisen kaatopaikan muuttamista taivaalliseksi kaatopaikaksi.
    Voimalaitos maksaa polttoaineesta sen toimittajalle. Jätteenpolttolaitokselle maksetaan siitä, että se siirtää sinne toimitetut jätteet ilmakehään.

  16. Justiinsa nii – tulihanse sieltä jälleen kerran. Aika hassua vaatia lähdeviitteitä itsestään selvyyksille. Aurinko noussee idästä ilman niitäkin ja ajanmukainen jätevoimala ottaa materiaalista talteen kaiken muun paitsi hiilidioksidin. Teknisesti sekin voidaan puhdistaa pois. . . kun/jos joku osoittaa se olevan myrkkyä.

    Hiukan turhan halvaksi menee “keskustelu” LOL!!

  17. “Vuotos esimerkiksi tuottaisi maamme sähköstä vajaan puoli prosenttia, mutta päästöistä noin prosentin. Se olisi siis kaksi kertaa likaisempaa kuin keskimääräinen tuotanto. Luvut ovat tosin peräisin Kemijoki Oy:n sivuilta, joten niiden luotettavuuteen en ota kantaa.”

    Mistä päästöistä? Miten vesivoima tuottaa hiilidioksidipäästöjä?

  18. “Aurinko noussee idästä ilman niitäkin ja ajanmukainen jätevoimala ottaa materiaalista talteen kaiken muun paitsi hiilidioksidin. Teknisesti sekin voidaan puhdistaa pois. . . kun/jos joku osoittaa se olevan myrkkyä.”

    Aurinko on fuusiovoimala, jossa vetyatomit yhtyvät heliumatomeiksi. kunnes vetyä ei enää ole ja “aurinko sammuu”. Olen varma, että auringossa itsessään tämä reaktio synnyttää säteilyä, mutta on kaukana meistä.

  19. Sen sijaan esimerkiksi pellettien, hakkeen, yms. polttaminen EI ole ympäristöystävällistä. PISTE.

    => Miten niin metsän polttaminen hankkeena on ympäristöepäystävällistä? Luontohan itsekin polttaa aarniometsänsä. Kehottaisin katsomaan Wikipediasta hakusanan “Evo”. Evolla on jopa tahallaan malliksi kulotettua metsää.

    Niiden käytössä on huomioitava:
    – lannoitteiden tuotannon aiheuttama saastuttaminen;

    => Paljon metsää kasvaa itsestään.

    – lannoitteiden kuljetus ja levitys;
    – sadonkorjuu;

    => Mikä sadonkorjuu? Metsää harvennushakkaillaan ja päätehakataan.

    – kuljetus;
    – kuivaus;

    => Pelletti ei ole järkevä kuin pienkattiloissa. Yleisesti ottaen järkevin muoto on hake.

    – valmistus;
    – kuljetus;
    – poltto;
    – tuhkan kuljetus.

    => Tuhka on lannoite.

  20. “Tiusaselta kysyisin, miksi juuri sähkön kohdalla on olennaista päästä myös kulutushuippujen kohdalla omavaraisuuteen? Eikö juuri sähkön tuotantorakenne ole järkevää optimoida laajempien markkinoiden mukaan?”

    Varakapasiteetin arvo on kiinnostava kysymys. 2009 Suomessa tarvittiin 81 100 000 000 000 Wh:n tuottamiseen keskimäärin 9 257 MWe:n teho.

    Suomessahan ilmeisesti kesällä tarvitaan noin 7 000 MWe ja äärimmäisissä oloissa talvella runsaat 14 000 MWe. Suomen ennätys lienee 14 808 MWe.

    Suomessa siis vaihteluväli on suuri. Niin varmaan Ruotsissakin, jonne viedään noin 1/3 siitä sähkömäärästä. joka tuodaan Leningrad-1:stä, Leningrad-2:sta, Leningrad-3:sta sekä Leningrad-4:stä.

    Olisi tietenkin järkevää, jos sähköntarjoajat myisivät ajattelemansa nimellistehon verkkoon ja maksaisivat itse säätövoimansa säätövoimantuottajille.

    Tuo tuulivoiman tuottaminen syöttötariffilla ilman velvoitetta ylläpitää tuulivoiman säätövoima hieaman epäilyttää. Sehän tekee järjestelmästä epävakaamman, koska tuulivoiman perässä pitäisi olla turvevoimaa, hakevoimaa, öljyvoimaa tai maakaasuvoimaa, joka korvaisi sen, kun “ei tuule”. Voisi tietenkin ajatella, miksi pitää rakentaa kaksinkertainen voimalakapasiteetti. Ensin fossiilista voimaa ja sitten omantunnon lohdutukseksi tuulivoimaa, jota käytetään silloin tällöin, kun voidaan.

    Toinen asia on se, ettei ydinvoima sovi säätövoimaksi, koska voimalan pääomarakeneen vuoksi sitä pyritään käyttämään jatkuvasti täydellä teholla.

    Toisaalta Loviisa-1 ja Loviisa-2 lämmittävät lämpötehollaan Suomenlahtea ja Olkiluoto-1 ja Olkiluoto-2 Pohjanlahtea. Vasta Fortumin ajatus siitä, että Loviisa-3:lla lämmitettäisiin myös 100 km:n pituista kaukolämpöputkea myöden myös Helsingin kaupungia ilmeisesti parantaisi kokonaistaloudellisuutta.

    Tiusanen voisi tosiaan ruveta syventämään aihetta, mikäli on toimittaja eikä pelkkä kirjoituspalkkiolla toimiva tiedottaja.

  21. “Miten niin metsän polttaminen hankkeena on ympäristöepäystävällistä?”

    Metsän hakkaaminen saastuttaa;
    Puun kuljetus saastuttaa;
    Hakkeen valmistaminen saastuttaa;
    Hakkeen kuljetus saastuttaa;
    Hakkeen polttaminen saastuttaa;

    Esmerkiksi tulee suuret päästöt pienhiukkasia, jotka aiheuttavat runsaasti kuolemaan johtavia sairauksia.

  22. Pekka Tiusanen

    Kiitos runsaasta kommentoinnista.

    Parissa kommentissa kysytään sähköntuotannon omavaraisuuden tärkeydestä. Sitä samaa mietti Vanhasen hallitus, kun se viime syksynä antoi ilmasto- ja energiapoliittisen selontekonsa. Hallitus päätyi tavoittelemaan sähkössä omavaraisuutta. Sähköntuonnin korvaamiseen tarvitaan yksi suurvoimalaitos.

    Samanlaisiin sähkönsaannin kansallisiin turvaamisajatuksiin perustuvat EU-maiden kulutusta suuremmat sähköntuotantokapasiteetit. Suomen kannalta ei ole mairittelevaa, että viime vuoden loppuun asti EU:ssa vain meillä ja Luxemburgissa tuotantokapasiteetti ei kattanut huippukuormitusta. Tähän maakategoriaan tuli vuodenvaihteessa valitettavasti yksi jäsen lisää, Liettua, joka joutui sulkemaan Ingalinan lopullisesti viime vuoden viimeisen päivän iltana EU-jäsenyyden ehtona. Liettuassakin on kova tavoite rakentaa maahan uutta kapasiteettia ja päästä tämänhetkisestä sähkön tuontiriippuvuudesta.

    Suomenlinnan kuninkaanportin pieleen Augustin Ehrensvärd hakatutti hyvä opetuksen: “Jälkimaailma, seiso tässä omin jaloin, äläkä luota vieraan apuun”. Se on hyvä periaate energiapolitiikassakin.

  23. “Parissa kommentissa kysytään sähköntuotannon omavaraisuuden tärkeydestä. Sitä samaa mietti Vanhasen hallitus, kun se viime syksynä antoi ilmasto- ja energiapoliittisen selontekonsa. Hallitus päätyi tavoittelemaan sähkössä omavaraisuutta. Sähköntuonnin korvaamiseen tarvitaan yksi suurvoimalaitos.”

    Ydinvoimayhtiöille, kuten TVO:lle ei riitä omavaraisuus, vaan PVO:lla on Fenno-Skan ja Olkiluoto-4 ajatuksena, vaikkei Olkiluoto-3:kaan ole valmis.

    Se, että Suomeen tulisi yksi 1600 MWe:n reaktori lisää, tarkoittaisi, ettei välttämättä tuontia Suomen omiin tarpeisiin Leningrad-1:stä, Leningrad-2:sa, Leningrad-3:sta tai Leningrad-4:stä tarvittasii.

    Kun tuo määrä kuitenkin siirrettäisiin Fingridin kautta Ruotsiin, nettona Ruotsi voisi saada noin 400 MWe:n tehon asemesta noin 2 000 MWe.

    Selkeintä olisi, jos Ruotsi rakentaisi oman ydinvoimansa, mutta tämä on mahdotonta ydinvoimasta luopuvan saksalaisen politiikan vuoksi.

    Toinen asia ovat sitten nämä syöttötariffit. Syöttötarfiffi työntäisi rahaa vanhallekin tuulivoimalle eikä se erottlisi vanhalle paikalle pystyettyä nykyistä uudempaa käytettyö saksalaista voimalaa esimerkiksi merelle laitetusta jalustan hinnan sisältävästä kalliista voimalasta.

    Investointiavustus on tehokkaampi tukimenetelmä kuin syöttötariffi, koska se voidaan ohjata hankkeitain tarpeen mukaan ottaen huomioon, mitä jalusta merelle maksaa. Koska EU:ssa ei investointiavustuksia saa jakaa estottomasti, pitäisi investointiavustus leipoa syöttötariffiksi maksamalla se etukäteen investointivaiheessa.

    Tuulivoiman investointiavustusten tulee olla sellainen, että tuulivoimayrityksille on kotimarkkina, mutta ei sellainen, että niiden vuoksi pitää rakentaa kovin paljoa fossiilivoimaloita säätövoimaksi.

    Puuenergia on laajaa ja leveää. Paperiteollisuus kuihtuu ja harvennushakkuupuulle pitäisi olla käyttöä. Hakevoimaloissa voi käyttää turvetta ja se on 342 kunnan kunnallispolitiikasta kiinni kaukolämmön vuoksi.

    Tässäkin kohtaa pitäisi olla tarkkana, miten syöttötariffia jaellaan tukiaisiksi. Jos kyseessä olisi investointiavustus, voitaisiin toimintaa ohjata uuteen teknologiaan. Pelkkä syöttätariffi asettaa yleiskannattavuuden, jolla ei ole tarkkaa ohjausvaikutusta.

  24. “Tässäkin kohtaa pitäisi olla tarkkana, miten syöttötariffia jaellaan tukiaisiksi. Jos kyseessä olisi investointiavustus, voitaisiin toimintaa ohjata uuteen teknologiaan. Pelkkä syöttätariffi asettaa yleiskannattavuuden, jolla ei ole tarkkaa ohjausvaikutusta.”

    Hyvä kriteeri investointuen myöntämiselle voisi olla, että sitä myönnettäisiin voimaloille jotka eivät käytä tuontipolttoainetta.

    Tämmöisiä ovat tuuli-,aurinko- bio-,turve-, hake-,puu-, jäte-,aalto- ja vesivoimalat.

  25. Syöttötariffeista hieman.
    Saksan kokemukset syöttötariffeista pääosin masentavia, alkuvaiheenT&K ja investointituet paljon kustannustekkaampia!

    Syöttötariffit on valtavan kallis systeemi , kymmeniä miljardeja euroja uppoaa tukiin vuodessa,

    Syöttötariffit on hyvinkin tehoton päätavotteiden kannalta:
    -päästöjen , Saksan CO2 päästöt eivät ole vähentyneet 5 viime v aikana,
    -teknologian kehittämisen, lukitsee olemassa olevaan vanhaan kypsään tekniikkaan
    -työllisyyden, kallistaa tukityöllistämistä,175 000 € per työpaikka jopa, eikä juuri aitoja pysyviä työpaikkoja
    -energiaturvallisuuden kannalta, oltava 100% maakaasu tai hiilivoimaa varalla, tuonti Venäjältä…

    Alla tarkempia perusteluja ja linkkejä tutkimuksiin.

    Meillä Suomessa monet ihmiset lobbaavat innokkaasti (joidenkin) uusiutuvien energioiden tukemista syöttötariffeilla.
    Uusiutuvia on monenlaisia, tuulta, aurinkopaneeleita, bioenergiaa, aurinkokeskittimiä aavikoilla (Desertech), yms.

    Eturyhmistä Keskustaa kiinnostaa luonnollisesti bioenergian teko metsätähteistä ja turpeesta, lisäähän se metsän ja maan omistamisen arvoa ja tuloja niistä.
    Mielestäni varsinkin biodiesel metsätähteistä ja turpeesta on kannatettava idea, jonka T&K-työhön kannattaa panostaa? Metsäfirmatkin näkee siinä ison busineksen potentiaalin, joten se ei ole ihan epärealistista hypeä. Biodieselinä puun arvonlisä on isompi ja pienhiukkaspäästöt lienee helpommin hallittavissa kuin suoraa polttamalla, vai mitä mieltä ollaan?
    Sinänsä raaka-aineen kannalta biomassa kasvaaa meillä kuitenkin varssin hitaasti verrattuna tropiikin metsiin, joissa biomassa kasvaa 20-30 m3/v, meillä kymmenesosa 2 m3/v.
    Mutta tekniikan kehitykseen kannattaa edelleen satsata, voihan laitteita myydä edullisempiin oloihin. Lisäksi biomassan kuljetus laivoilla etelästä lienee suht edullista esim Rauman satamaan?
    Jos meillä on lisäksi edullista sähköenergiaa, niin monen tuotteen teko tulee mahdolliseksi meilläkin. Mutta vain jos meillä on halpaa ja päästötöntä (ydin)sähköä.

    Vihreät ym ovat ajaneet tuulivoimaa ja aurinkopaneeleitakin innolla. Usein he vetoavat Saksan ja Tanskan malleihin.

    Ohessa Saksan kokemuksia syöttötariffeista – ne eivät ole kovin positiiviset, paljastavat tuoreet analyysit:
    Saksa (ja Tanska) on pian pari vuosikymmnentä tukenut massiivisesti (miljardeilla, nykyään jopa kymmenillä miljardeilla vuodessa) tuuli- ja aurinkopaneelisähkön tuottajia mm. syöttötariffeilla.
    Mutta se karu todellisuus:
    Saksa saa sähköstään mitättömän vähän n 0,6% aurinkopaneeli (PV) sähköstä – siis vaikka siihen on panostettu pian 100 miljardia vuosien myötä…Kts alla oleva linkki.
    Saksa tukee aurinkopaneeli (PV) -sähkön tuottajia hulppeasti n 45 c per kWh (450€/MWh) – eli noin 10-20 kertaa ydin-, vesi-, kaasu- tai hiilisähkön hinta.
    Vuodessa Saksa tukee noita aurinkopaneelituottajia n 8 miljardilla eurolla, aika huikea summa noin pienestä sähkömäärästä!
    Jokainen PV-alalla työskentelevä saa yhteiskunnan tukea noin 170 000 euroa! Erittäin kalliita työpaikkoja siis – lienee kalliimpia kuin joidenkin EU-maiden maatalous/elämäntapa-intiaanien työpaikat?
    CO2-tonnin vähentäminen PV-sähköllä maksaa 750€, 20-30 kertaa päästömaksun hinta. Siis erittäin kallis tapa CO2-päästöjen vähentämiseen

    Tuulivoimaa Saksa saa noin 6% sähköstään. Saksa tukee myös n 8 c/kWh (80€/MWh) takuuhinnalla aika ruhtinaallisesti tuulisähkötuottajia, yhteensä useita miljardeja per vuosi. Saksassa onkin melkein kenen vaan kannattanut investoida tuulimyllyihin -aika huonoihinkin tuulioloihin, jolloin niiden käyttöaste jää 10%. On syntynyt tuuliparonien luokka. CO2-tonnin vähentäminen tuulivoimalla maksaa 54 € – siis aika kallista?
    Tuulivoima tarvitsee kalliin sähköverkon suuren, satunnaisen ja nopean vaihtelunsa takia.Se lisää paljon tuulivoiman kokonaiskustannuksia.
    Tuuli tarvii 100% varavoimaa tuulen satunnaisuuden takia, Vesivoima olisi ihanteellista nopeaa säätövoimaa, Saksassa sitä on kuitenkin hyvin vähän ( n 4%), joten siellä rakennetaan 30 uutta hiilivoimalaa kun tuulivoiman määrä on kasvanut runsaiden tukiasten ansiosta !
    Siis päästöt lisääntyy vaikka rahaa palaa holtittomasti- pää tulee sielläkin vetävän käteen pian…

    Käytännössä Saksa tekee yhä 90% hiilellä, ruskohiilellä, kaasulla ja ydinvoimalla – 20 v ja satojen miljardien eurojen uusituvien tukemisen jälkeenkin ?

    Siis Suomen päättäjät, varokaa Saksan tietä !
    Liekö analogiaa 30-40-luvun äärioikeiston Hitlerin Suur-Saksan ihailulle -nyt meillä ihaillaan noita Saksan vihreitä hypetyksiä- tuhottoman kalliiksi nekin tulee!?
    Uusiutava-dogmatismista hieman.
    Auringon tasaisena jatkuvaan säteilyyn luottavat voivat kuitenkin kärsiä kylmyydestä ja pimeydestä tuhatkin vuotta
    Esim kun joku maapallon 40 supertulivuoresta (Yellowstone, Toba,..) pöläyttää 3000 km3 sulaa kiveä tuhkana ilmakehään, niin maapallomme keskilämpötila voi laskea 20 astetta tuhanneksi vuodeksi. Saman voi tehdä parisatametrinen komeetta tai meteoriitti.
    Silloin on syytä olla paljon auringosta riippumatonta energiaa, lähinnä ydinenergiaa, jolla voi ylläpitää kasvihuoneita ruoantuotannossa paksujen kesälumien keskellä…

    Kts tarkemmin:
    http://www.rwi-essen.de
    Rheinisch-Westfälisches Institut für Wirtschaft s forschung
    Economic impacts from the promotion of renewable energies:
    The German experience
    Final report October 2009

    Tanskan kokemukset samantyyppiset:
    http://www.climatechangefraud.com/politics-propaganda/5494-a-mighty-danish-wind http://www.cepos.dk/fileadmin/user_upload/Arkiv/PDF/Wind_energy_-_the_case_of_Denmark.pdf

  26. Pekka Tiusanen

    Täydennyslukuja Kai Lähteenmäen kommenttiin:

    Saksan energiateollisuuden – der Bundesverband der Energie- und Wasserwirtschaft (BDEW) – mukaan Saksa tuotti viime vuonna sähköä uusiutuvilla energioilla 93,0 TWh (2008: 92,7 TWh). Tämä kattoi 16,0 prosenttia (2008: 15,1 %) maan sähkönkulutuksesta.

    Eniten uusiutuvilla tuotettua sähköä saatiin tuulivoimasta, 6,4 prosenttia (2008: 6,6 %), tuulivoiman tuotanto väheni lievästi. Biomassa kattoi 4,4 prosenttia (2008: 3,6 %) ja vesivoima 3,3 prosenttia, osuus pysyi sama kuin edellisvuonna.

    Aurinkopaneelien (PV) tuotanto nousi 1,0 prosenttiin (2008: 0,7 %) ja ohitti jätevoimalaitokset (Müllkraftwerke), joiden tuotanto kattoi Saksan sähköstä viime vuonna 0,9 prosenttia (2008: 0,8 %).

    Koko Saksan sähkönkulutus laski viime vuonna viisi prosenttia.

    Lähde: http://www.bdew.de/bdew.nsf/id/DE_20091228_PM_Erneuerbare_erzeugten_16_Prozent_des_Stroms?open&l=DE&ccm=250010010010.

  27. TT-lehti:

    ”Teollisuusyritysten sekundäärilämmön myynti parantaa niiden energiatehokkuutta entisestään. Energiayhtiöiden kannalta sekundäärilämmön käyttö lämmöntuotannossa vähentää polttoaineiden käyttöä ja syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä”, kertoo selvityksestä vastaava hankejohtaja Eero Siitonen YIT:stä.

    Helsingin Energialla ei ole tarvetta moiseen yhteistyöhön. Kaukolämpöverkko toimii lauhduttimena – mitä viileämpänä vesi sieltä palaa takaisin – sitä pienempi on turbiinin/välioton vastapaine. Eli sähköntuotto lisääntyy.

    Kun sähkön pörssihinta (kiitos vihreälle energia”politiikalle”) huitelee 66 – 1000 €/MWh lukemissa – olisi todella tyhmää lämmittää paluuvettä hiukkaakaan enempää kuin on pakko .

    Kuin harakka tervatulla katolla. Kuinkahan kauan maan talous kestää moista pelleilyä.

  28. Kai: “Biodieselinä puun arvonlisä on isompi ja pienhiukkaspäästöt lienee helpommin hallittavissa kuin suoraa polttamalla, vai mitä mieltä ollaan?”

    Kaasutetusta puusta voi valmistaa nestemäisiä polttoaineita ja muutakin kivaa. Tutkimustyötä kannattaa jatkaa ja kokeilla myös teollisessa mittakaavassa. Raakaöljyvarat loppuvat ennemmin tai myöhemmin, joten ainakin tietoa kannattaa hankkia.

    Kuten sanoitkin, niin sen tuotannun edellytyksenä on ymäristöystävällisesti ja halvalla tuotettu sähkö – eli ydinvoiman ja vesivoiman lisärakentaminen.

    Itse kuvittelen, että se toisen sukupolven polttoaine voisi hyvinkin olla ympäristöystävällisempää kuin nykyiset.

    Oletan, ettei sitäkään kannata polttaa voimaloissa sähkön tuottamiseksi – järkevämpää on tuottaa sähköä ydinvoimalla ja vesivoimalla.

    Auringosta, tuulesta, vuorovesistä, eikä aalloista EI ole Suomessa sähkön tuotantoon.

  29. Juhani Putkinen kirjoitti:
    Auringosta, tuulesta, vuorovesistä, eikä aalloista EI ole Suomessa sähkön tuotantoon. “”

    Taloudellisessa ja ekologisessa mielessä totta. Imagonkirkastaminen tuulella sopii niille, joilla on siihen varaa; ydinvoimayhtiöille. Kansahan sen maksaa loppupelissä aina mutta tuulimyllyjen tekninen kehitystyö maksaa. Tukiaiset kun lankeaa mille tahansa minareetille ei “paroneilla” ole tarvetta siihen.

    Nykyiset myllyt ovat mahdollisuuksiin nähden todella alkeellisia – lähinnä uskonnollisia tunnuksia mummojen äänien kalasteluun. He – jos ketkä – ovat varmasti tehneet kaikkensa energiansäästön hyväksi ilman pelotteluakin.

  30. Pekka Tiusanen kirjoitti:
    26. Tammikuuta, 2010 8:40

    “Suomenlinnan kuninkaanportin pieleen Augustin Ehrensvärd hakatutti hyvä opetuksen: ”Jälkimaailma, seiso tässä omin jaloin, äläkä luota vieraan apuun”. Se on hyvä periaate energiapolitiikassakin.”

    Anteeksi vaan, mutta tämä ajatus omavaraistaloudesta on minusta ihan OK, mutta kuultuna teollisuuden ja elinkeinoelämän suusta lähinnä koominen lipsahdus.
    Suomen talous on niin vankasti ulkomaankaupan varassa, että yhden sektorin suojaaminen kansallisten rajojen sisäpuolelle on täysin mahdoton ja markkinatalouden kanssa yhteensopimaton ajatus.

    Kriisiaikojen huoltovarmuus voisi olla peruste pitää huippukuormaan riittävä kapasiteetti kansallisessa omistuksessa ja omalla maaperällä, mutta ydinvoimahan on huoltovarmuuden näkökulmasta oikeastaan pelkkä katastrofi. Esimerkiksi sotatilassa ydinvoima ei yksinkertaisesti ole käytettävissä.

  31. Jouko A Koskinen kirjoitti:
    25. Tammikuuta, 2010 23:28

    “Justiinsa nii – tulihanse sieltä jälleen kerran. Aika hassua vaatia lähdeviitteitä itsestään selvyyksille.”

    Kuka on vaatinut lähdeviitteitä?

    Minä toivoin hieman kattavampaa perustelua kuin nyt nähty “PISTE”. Sen voi vapaasti kertoa omin sanoin.

    Jouko jatkaa:
    “Aurinko noussee idästä ilman niitäkin”

    Siirtyisit sinäkin jo tähän aurinkokeskeiseen maailmankuvaan, jossa maa kiertää aurinkoa, eikä päinvastoin.

    Ja Joukolta riittää juttua:
    “ja ajanmukainen jätevoimala ottaa materiaalista talteen kaiken muun paitsi hiilidioksidin. Teknisesti sekin voidaan puhdistaa pois. . . kun/jos joku osoittaa se olevan myrkkyä.”

    Se, että poltossa syntyneet supermyrkyt on saatu lietteenä talteen, on vasta osa itseaiheutetun ongelman ratkaisua.

    Oletko sitä mieltä, että vain myrkyt ovat ongelmallisia, ja sinut saa istuttaa esimerkiksi kuumalle kiukaalle, joka on valmistettu myrkyttömistä materiaaleista?

  32. “ydinvoimahan on huoltovarmuuden näkökulmasta oikeastaan pelkkä katastrofi”

    Todellisuudessa ydinvoiman huoltovarmuus on erinomaisen hyvä. Ydinvoimalan polttoaine on halpaa ja vie vähän tilaa. Siten sitä on helppo varastoida ydinvoimaloiden yhteyteen useiden vuosien kulutusta varten.

    Sota-aikanakin ydinvoimalat tuottavat kyllä sähköä, jos vaan linjat on kunnossa. Ei Venäjä halua tuhota erinomaisia suomalaisia ydinvoimaloita – vaan saada ne itselleen.

  33. Juhani Putkinen kirjoitti:
    27. Tammikuuta, 2010 18:00

    “Sota-aikanakin ydinvoimalat tuottavat kyllä sähköä, jos vaan linjat on kunnossa.”

    Jep.
    Ja kaikki muutkin palvelut pelaa, jos vihollinen ei ammu kovilla ja kohti.

    Ei tee suikka näköjään kenestäkään sotilasasiantuntijaa

    Minusta on täysin selvää, että ydinvoimalan kaltainen keskitetty energiantuotanto on viisasta ajaa omatoimisesti alas heti sodan alettua, että ei tule turhia vahinkoja.
    Itse voimalaa vihollinen tuskin tuhoaa, ainakaan oman maan sijaitessa vallitsevan tuulensuunnan alapuolella. Yhtä selvää minusta kuitenkin on, että piuhat laitetaan poikki heti ensi töinä, ja kriisiaikana toimii vai pienimuotoinen hajautettu tuotanto, jos sekään.

  34. Sota-aikana Venäjä EI edes yritä tuhota Suomen erinomaisia ydinvoimaloita, vaan yrittää ryöstää ne itselleen.

    Sähkönjakeluverkkoa Venäjä sen sijaan varmaankin vaurioittaa – silloin katkeaa sähköt ihan siitä riippumatta millä tavalla sähkö on sinne verkkoon tuotettu.

    Käytännössä kriittinen sähköntarve on silloin tuotettava dieselgeneraattoreilla paikallisesti – kokonaan irti valtakunnanverkosta.

    Niitä generaattoreita (agregaatteja) on Suomessa aivan liian vähän – mutta se ei ole tämän keskustelun teema.

  35. Juhani Putkinen kirjoitti:
    28. Tammikuuta, 2010 7:56

    “Sota-aikana Venäjä EI edes yritä tuhota Suomen erinomaisia ydinvoimaloita, vaan yrittää ryöstää ne itselleen.

    Sähkönjakeluverkkoa Venäjä sen sijaan varmaankin vaurioittaa – silloin katkeaa sähköt ihan siitä riippumatta millä tavalla sähkö on sinne verkkoon tuotettu.”

    Ei se nyt aivan noin ole. Jos tuotantorakenne on keskitetty, sen tarjoama huoltovarmuus kriisitilanteessa on heikko tuotantotavasta riippumatta. Mitä hajautetumpi tuotantorakenne on, sitä “haastavampaa” sen täydellinen lamauttaminen on.

    Mutta kuten Juhanikin totesi, ei kriisitilanteen huoltovarmuus voi olla peruste energiantuotannon omavaraisuusvaatimukselle.
    Silloin peruste pitää minusta olla protektionismi ja kielteinen suhtautuminen kansainväliseen vapaakauppaan. Hyvin vientivetoiselta elinkeinoelämältämme tämä on vähintäänkin hämmentävä linjaus.

  36. Hajautetun tuotannon ongelmana sota-aikana on pitää verkossa yllä oikeaa jännitettä ja taajuutta. Jos vihollinen silppuaa jakeluverkon, niin ei niistä paikallisista voimaloistakaan ole iloa.

    Esimerkiksi Viro on niin pieni markkina-alue, ettei sillä ole edellytyksiä pitää yksin sähköverkkoaan vakaana – tarvitaan kytkentä vähintään muiden Baltian maiden verkkoihin.

  37. “Hajautetun tuotannon ongelmana sota-aikana on pitää verkossa yllä oikeaa jännitettä ja taajuutta.”

    Taajuuden hallinta ei ole ongelma, tarkimpia taajuudesta ovat kolmivaiheoikosulkumoottorit joiden pyörintänopeus saattaa hieman muuttua (ei ongelmaa jos ajetaan taajuusmuuttajalla) ja pöytätietokoneet ( voidaan käyttää UPS:in kautta). Lämmitys ja valaistus eivät taajuusvaihteluista juuri välitä.

    Jännitteen vaihtelutkin ovat useimmissa laitteissa melko laajasti sallittuja. Ongelma on sähkön saatavuus, ei juurikaan laatu.

  38. Juhani Putkinen kirjoitti:
    28. Tammikuuta, 2010 11:06

    “Jos vihollinen silppuaa jakeluverkon, niin ei niistä paikallisista voimaloistakaan ole iloa.”

    Hajautettu tuotanto tarkoittaa myös rakenteeltaan erilaista jakeluverkkoa. Sen silppuaminen ei tietenkään ole mahdotonta, mutta selvästi haastavampaa. Selvästi haastavampaa on myös huolehtia sen pysymisestä silppuna.

    Oikea taajuuden ja jännitteen ylläpitäminen hajautetussa verkossa ei ole sen vaativampaa, kunhan verkko ja tuotanto vaan on suunniteltu käyttötarkoitukseen sopivaksi.

    “Esimerkiksi Viro on niin pieni markkina-alue, ettei sillä ole edellytyksiä pitää yksin sähköverkkoaan vakaana – tarvitaan kytkentä vähintään muiden Baltian maiden verkkoihin.”

    Tämähän on luonnollisesti höpöpuhetta. Kyse on verkon ja tuotannon suunnittelusta, joka voidaan tehdä hyvin erilaisista lähtökohdista käsin. Jos suunnittelu on tehty laajempaa sähkömarkkina-aluetta lähtökohtana pitäen, edellyttää käyttö luonnollisesti yhteyttä laajempiin sähkömarkkinoihin. Jos suunnittelu on tehty suppeampia markkinoita lähtökohtana pitäen, verkko toimivat kyllä ilman ulkopuolisia yhteyksiä.

  39. Todellisuudessa hyvin monenlaiset sähkölaitteet rikkoutuvat jo esimerkiksi lyhyestä sähkökatkosta. Jos Verkko ei ole riittävän tukeva, niin sähkökatkon jälkeen tulee helposti ylijännitepiikki, joka rikkoo käytössä olevia laitteita.

    Siksi sellaisissa maissa, joissa sähköverkko ei ole niin stabiili kuin vaikkapa meillä joudutaan käyttämään sähkölaitteiden suojana esimerkiksi vimpaimia, jotka automaattiseesti tekevät lyhyestä sähkökatkoksesta pitkän. Niitä sitten roikkuu joka pistorasiassa suojaamassa telkkaria, tietsikkaa, jääkaappia, jne.

    Lisää ydinvoimaa – paljon ja nopeasti!

  40. Todellisuudessa pieni sähköverkko ei voi olla jäykkä. se reagoi jokaiseen suuremman kuorman kytkemiseen verkkoon ja verkosta.

    Esimerkiksi Suomen sähköverkkoon on investoitu niin valtava määrä rahaa ETTEI ole järkevää lähteä muuttamaan sen rakennetta viherpiipertäjien vouhotuksen vuoksi.

    Päinvastoin on rakennettava lisää uutta ydinvoimaa hajasijoittaen niitä voimaloita mm. lähelle Kemiä ja lähelle Vaasaa.

  41. Paljonko energiaa kuluu ydinvoimalaitosten käytettyjen polttoainesauvojen jäähdytykseen ja huoltoon senjälkeen kun kaikki ydinvoimalaitoksemme ovat poistettu käytöstä? Paljonko maksaa ydinvoimalaitoksen purku ja paljonko maksaa jos tulee Fukishiman tai Tshetnobylin tapainen onnettomuus?

  42. Montako työntekijää tarvitaan ydinvoimalaitoksen onnettomuuden sattuessa välittömiin torjuntatoimiin?

Jätä kommentti


*

Ydinreaktioita Facebookissa
Seuraa meitä twitterissä
Navigoi
Kategoriat