Viime aikoina on käyty paljon keskustelua sähkön hinnan kehityksestä Suomessa ja Pohjoismaissa ja miten tämä vaikuttaa energia-alan ja teollisuuden investointien kannattavuuteen. Esimerkiksi Aalto-yliopiston viime viikolla julkaiseman uuden tutkimuksen mukaan sähkön hinta putoaa voimakkaasti tuulivoimabuumin takia. Minulle Keravan Energian ja Fennovoiman omistajia edustavan Voimaosakeyhtiö SF:n toimitusjohtajana aihe on erittäin ajankohtainen.
Olen ollut mukana Voimaosakeyhtiö SF:n toiminnassa jo vuodesta 2007, jolloin Keravan Energia päätti lähteä mukaan Fennovoimaan. Roolini on kasvanut ajan mittaan, ja syksyllä oli luontevaa ottaa vastaan myös omistajayhtiön toimitusjohtajan paikka.
Paikallisten yhtiöiden suuri rooli
Paikallisilla energiayhtiöillä on merkittävä rooli Fennovoimassa. Voimaosakeyhtiö SF koostuu kymmenistä paikallisista ja yhdestä suuresta energiayhtiöstä sekä teollisuusyrityksistä. Sen roolina on edustaa kotimaisia omistajia samaan tapaan kuin toinen omistaja, RAOS Voima Oy edustaa emoyhtiötään Rosatomia. Voimaosakeyhtiö SF omistaa Fennovoiman osakkeista kaksi kolmasosaa.
Fennovoima toimii yhteisenä tuotantolaitoksena sen omistaville yhtiöille. Yhtiön osakkaat vastaavat omistustensa suhteessa kaikista Fennovoiman kustannuksista. Vastineeksi ne saavat vastaavan määrän laitoksen tuottamasta sähköstä omakustannushintaan.
Sähkön markkinahinnan armoilla
Paikallisilla energiayhtiöillä on yhteinen ongelma: yhtiöt myyvät energiaa enemmän kuin tuottavat. Loput meidän on ostettava sähkömarkkinoilta. Olemme siis siltä osin markkinahintojen armoilla. Oman energiantuotannon määrä on ihan olennainen asia jokaisen energiayhtiön kannalta – se määrittelee, miten hyvin pärjäämme tiukasti kilpailluilla markkinoilla. Fennovoiman sähköntuotanto on siis erittäin tärkeä paikallisille sähköyhtiöille. Se parantaa meidän asemaamme markkinoilla suhteessa muihin energiayhtiöihin. Fennovoima tarkoittaa omistajilleen vakaahintaista ja päästötöntä sähköä vähintään kuudenkymmenen vuoden ajaksi.
Keravan kaupungin omistamana yhtiönä meillä on kaksi tehtävää. Ensimmäinen on tietenkin tuottaa voittoa omistajallemme. Toinen tehtävä on vahvistaa alueen kilpailukykyä. Voimme käyttää osan voitostamme alentaaksemme sähkönsiirron hintaa. Tällä tavalla kaikki asiakkaamme, yritykset ja kuluttajat, hyötyvät Keravan Energian menestyksestä.
Jos pystymme tuottamaan sähköä kilpailukykyiseen hintaan, se hyödyttää myös yritysasiakkaitamme. Suomalainen teollisuus hyötyy siis Fennovoiman sähkötuotannosta, vaikka ei omistaisikaan yhtiötä. Keravalla on paljon suuria sähkön käyttäjiä, joille pystymme myymään sähköä edullisesti.
Tuulivoima tarvitsee muita energiamuotoja rinnalleen
Energiateollisuus arvioi, että Suomesta poistuu seuraavan 15 vuoden aikana lähes 5000 megawatin verran sähköntuotantokapasiteettia. Tämä vastaa yli kolmen suuren ydinvoimalan vuotuista sähköntuotantoa. Jos poistuvan tuotantokapasiteetin tilalle ei rakenneta uutta, on Suomi tulevaisuudessa entistä riippuvaisempi sähkön tuonnista.
Jos Suomi haluaa pitää nykyisen omavaraisuusasteensa sähköntuotannossa, on energiaan investoitava. Valtaosa sähköntarpeesta katetaan perusvoimalla, jota tuotetaan Suomessa pääosin hiili-, vesi-, ja ydinvoimalaitoksissa. Tuulivoimakin tarvitsee toimiakseen rinnalleen toisen energiamuodon, jolla kysynnän ja tuotannon vaihteluita tasataan.
Tärkein kysymys on aina kannattavuus
Miksi kukaan panostaa ydinvoimaan tilanteessa, jossa sähköä voi ostaa markkinoilta lähes polkuhintaan? Jostain syystä energiasta puhuttaessa aina unohtuu, että Suomi on lamassa. Kun talous ei vedä, on energian tarve tavallista pienempi. Elämme aivan poikkeuksellisessa ajassa, eikä se kestä ikuisesti. Kun talous lähtee nousuun, nousee myös energian tarve ja sitä myötä myös sen hinta.
Jos uskoo, että sähkön hinta pysyy ikuisesti nykyisellä tasollaan, luottaa samalla siihen, että uutta nousukautta ei koskaan tule. Jos Suomessa on jatkossakin teollista toimintaa, on sähkölle tarvetta ja tarve nostaa myös hintaa. Olen luottavainen sen suhteen, että kun Hanhikivi 1 käynnistyy, on sen tuottama sähkö hinnaltaan kilpailukykyistä. Pitää muistaa, että ydinvoima on yksi harvoista energiamuodoista, jota ei ole tuettu julkisista varoista. Se on pärjännyt omillaan.
