Mitkä asiat askarruttavat niitä suomalaisia, jotka ovat asettuneet asumaan Suomen rajojen ulkopuolelle? Tuleeko pohdittua Suomen nykypäivää ja äänioikeuden käyttämistä valtiollisissa vaaleissa? Miettiikö ulkosuomalainen Suomen energiapolitiikan kysymyksiä vai asemamaansa sähköntuotannon saloja?
Europarlamenttivaalit ovat lähestymässä. Vaalipäivä on Suomessa sunnuntai 25.5.2014 ja ennakkoäänestys ulkomailla keskiviikosta lauantaihin 14.-17.5.2014.
Ulkosuomalaisia on paljon. On arvioitu, että peräti 600 000 ensimmäisen ja toisen polven ulkosuomalaista asuu maailmalla. Jos mukaan lasketaan kolmannen ja sitä useamman polven jälkeläiset, määrä noussee 1,3 miljoonaan. Moni näistä ulkosuomalaisista kuuluu aktiivisiin äänestäjiin.
Miten sähkö täällä Belgiassa tuotetaan?
Jos oma työsarka liittyy energiakenttään, on luonnollista seurata niin kotimaan kuin asemamaan tilannetta. Brysselin kuvioissa tuumaillaan asioita EU:n perspektiivistä ja toisinaan Belgian omat asiat jäävät vähälle huomiolle.
EU:ssa energia on nousemassa entistä tärkeämmäksi sektoriksi. Syynä ei ole pelkästään huoltovarmuus vaan myös energiasektori sekä EU:n kilpailukyvyn tukena että ilmastomuutoksen osatekijänä.
Kymmenen miljoonan asukkaan Belgia on pitkälle omavarainen sähkötuottaja, joskin toisinaan sen on tuotava maahan sähköä. Toimittajana on usein Ranska, mutta myös Hollanti ja Saksa.
Maan vuosituotanto on suunnilleen 95 TWh. Reilu puolet siitä tuotetaan ydinvoimalla, kaksi viidennestä fossiilisilla polttoaineilla eli kaasulla ja hiilellä. Jäljelle jäävä osuus tulee uusiutuvista. Suurimmat tuottajat ovat Electrabel eli GDF-SUEZin tytäryhtiö ja SPE, jonka pääomistaja puolestaan EDF.
Electrabel käyttää Doelin ja Tihangen ydinvoimalaitoksia, joista Doelin laitos sijaitsee Antwerpenin tuntumassa, lähellä Hollannin rajaa. Tihange on Huyn kylässä Namurin ja Liegen puolivälissä.
Sekä Electrabelilla että SPE:lla on myös fossiilisia polttoaineita käyttäviä sähkölaitoksia. Näitä eripuolilla maata sijoittuneita pieniä laitoksia on kymmenkunta.
Yksi Belgian erityispiirteitä on se, että flaamilainen Flanderin alue ja ranskankielinen Vallonia kehittävät sähkömarkkinoitaan ja -systeemejään osittain toisistaan erillään ja eri tahtiin.
Ydinvoiman tulevaisuus on pitkälle belgialaispoliitikkojen käsissä. Viime vuosina päätöksiä on vaihdeltu puolelta toiselle, välillä laitoksia ollaan sulkemassa ja välillä niille ollaan antamassa jatkoaikaa. Mahdollisesti ydinvoimasta luovutaan vaiheittain vuoteen 2025 mennessä. Sitä ennen maan on ratkaistava millä tavoin yli puolet vuosittaisesta sähköntuotannosta korvataan – todennäköisimmin kaasulla ja uusiutuvilla. Jos kaasunkäyttöä lisättäisiin merkittävästi, se vaatisi mittavia laajennuksia ja muutoksia nykyisiin kaasunjakeluverkostoihin. Työhön pitäisi ryhtyä pikimmiten – rakentaminen ei tapahdu kädenkäänteessä.
Ja takaisin äänestämiseen
Ennakkoäänestysmahdollisuudet on järjestetty suomalaisille oivalla tavalla muun muassa EU-maissa. Melkeinpä taitaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus, että Suomen suurlähetystöt järjestävät äänestystilaisuudet asemamaissaan.
Äänioikeus ja sen käyttäminen ovat kansanvallan perusasioita ja –oikeuksia. Niiden toteutuminen on monelle ulkomailla asuvalle suomalaiselle käytännön syistä hankalaa jopa siinä määrin, että voisi puhua etuoikeuksien toteutumisesta perusoikeuksien sijasta. Olisitko itse valmis maksamaan omasta pussista lentolipun, jotta pääsisit matkustamaan vaaliuurnien ääreen pitkien matkojen päähän?
Ulkosuomalaisilla on oma fooruminsa, ulkosuomalaisparlamentti (USP), jossa maailmalla asuvat suomalaiset edistävät yhteistuumin tärkeäksi kokemiaan asioita. Se valvoo kaikkien ulkosuomalaisten etuja riippumatta siitä, onko heillä Suomen passi tai ei. Parlamentilla on toimivat yhteydet Suomen valtiovaltaan. Parin kolmen vuoden välein järjestettävät täysistunnot avaa tasavallan presidentti ja päätössanat lausuu eduskunnan puhemies.
USP on toiminut jo vuodesta 1997 lähtien. Sillä on kymmenen pysyvää valiokuntaa: kansalaisuus-, kulttuuri-, nuoriso-, opinto- ja koulutus-, poliittisten ja virallisten asioiden, sosiaali-, seniori-, sääntö-, talous- ja tiedotusvaliokunta. Sähköntuotantokysymykset eivät taida olla niitä tärkeimmiksi koettuja aiheita, vaikka valiokuntia voitaisiin perustaa tarvittaessa, kenties energiavaliokuntakin.
Lakiehdotus valtiollisten vaalien kirjeäänestyksestä on yksi monista ulkosuomalaisparlamentin hankkeista, joiden toivotaan etenevän myös Suomen eduskunnan käsittelyssä. Asiaa on ajettu vuodesta 2000 ja viime syksynä se nytkähtikin askeleen eteenpäin, kun oikeusministeriö asetti työryhmän pohtimaan internet-äänestystä ja työn on määrä valmistua tammikuussa 2015.
Kirje- tai internetäänestys eivät siis valmistu toukokuun eurovaaleihin, mutta kenties hyviä uutisia tullaan kuulemaan viimeistään USP:n seuraavassa täysistunnossa Helsingissä toukokuussa 2015.
Pian ovat EU-vaalit, ja tietysti vilkasta äänestämistä odotetaan myös ulkosuomalaisilta. Se, miten Euroopan parlamentti suhtautuu energiakysymyksiin on jatkossa kiinni meidän kaikkien – niin myös ulkosuomalaisten – äänestysaktiivisuudesta.
Tellervo Taipale
Bryssel, Belgia
