Fennovoimalle myönnettiin vuonna 2010 periaatepäätös, jossa meille annettiin viisi vuotta aikaa jättää rakentamislupahakemus. Tämä takaraja häämöttää jo horisontissa: viimeistään kesäkuussa 2015 jätämme hakemuksen työ- ja elinkeinoministeriölle.
Lähitulevaisuuden suuri askel on laitostoimitussopimuksen tekeminen. Sen jälkeen alkaakin suuri urakka, jolla on tarkoitus ennen rakentamista lopullisesti varmistaa ja osoittaa valitun laitostyypin turvallisuus sekä laitostoimittajan ja Fennovoiman itsensä kyvykkyys suoriutua valtavasta projektista nimeltä Ydinvoimalan rakentaminen.
Tästä ovat todisteena kaksi eri paperinivaskaa: rakentamislupahakemus sekä Säteilyturvakeskukselle toimitettava lisäaineisto.
Tiesitkö, että itse rakentamislupahakemus liitteineen sisältää vain muutaman sata sivua?
Rakentamislupahakemus itsessään on muutaman sadan sivun mittainen kirja, joka toimitetaan työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi julkisesti kaikkien saataville. Rakentamislupahakemuksen sisältö noudattelee pitkälti ydinenergia-asetuksen 31 §:n ja 32 §:n mukaista listaa, johon kuuluvat mm. valitun laitospaikan, laitostyypin, tärkeimpien turvallisuusjärjestelmien sekä Fennovoiman organisaation kuvaus.
Hakemuksen käsittelyn ohella työ- ja elinkeinoministeriö kerää rakentamisluvan myöntämisen edellyttämiä lausuntoja (mm. sisäasiainministeriöltä ja lääninhallitukselta) sekä pyytää STUKilta lausuntoa ja arviota Fennovoiman laitoksen turvallisuudesta. Varsinaisen rakentamisluvan myöntää valtioneuvosto.
Tiesitkö, että STUKille toimitettava rakentamislupahakemuksen lisäaineisto puolestaan sisältää n. 50 000 sivua?
Varsinaisen rakentamislupahakemuksen lisäksi STUKille toimitetaan huomattavasti kattavampi aineisto turvallisuusarviota varten. Tämä suuruusluokaltaan noin 50 000 sivun laajuinen aineisto käsittää kaiken laitostekniikasta laitospaikkaan ja Fennovoiman ja laitostoimittajan organisaatioiden tarkkaan kuvaamiseen. Jo rakentamislupavaiheessa hakijalta vaaditaan mm. alustava ikääntymisen hallintasuunnitelma ja ydinlaitoksen käytöstä poistamista koskeva suunnitelma.
Suurimman osan Säteilyturvakeskukselle toimitettavasta kakusta haukkaa kuitenkin Preliminary Safety Analysis Report, PSAR eli alustava turvallisuusseloste, jossa uusien ydinvoimalaitos- eli YVL-ohjeiden mukaan on kuvattava lisensioitava laitos järjestelmätasolle asti.
STUK tekee toimitetulle aineistolle ensin kattavuusarvion, jonka pohjalta se joko hyväksyy dokumentit tarkempaan arviointiin tai pyytää lisäselvityksiä. Tämän jälkeen STUK aloittaa aineiston tarkan siivilöinnin ja läpikäynnin.
Tiesitkö, että OL3:n rakentamislupahakemuksen käsittelyyn tarvittiin STUKin resursseja arviolta n. 30 henkilötyövuotta?
Tarkastusprosessi huipentuu noin 6 kuukauden mittaiseen “hiljaiseen aikaan”, jonka aikana STUK keskittyy materiaalin tarkastamisen viimeistelyyn ja arviointiin eikä uutta materiaalia ei enää toimiteta. Jokaisesta hyväksyttäväksi toimitetusta asiakirjasta STUK tekee erillisen päätöksen. Viimeisenä Säteilyturvakeskus antaa lausuntonsa koko laitoksen turvallisuudesta.
Fennovoiman Hanhikivi 1:n ja TVOn Olkiluoto 4:n rakentamislupahakemukset ovat ensimmäiset laatuaan uusien YVL-ohjeiden aikaan, joten tarkkaa arviota STUKin työmäärästä näiden hakemusten osalta ei vielä voida sanoa. Varmaa kuitenkin on, että prosessi on pidempi ja laajempi kuin aiemmin.
STUKin tekemä turvallisuusarvio ja lausunto ovat tärkeässä roolissa, kun TEM valmistelee rakentamislupaa. Näiden valmisteluiden pohjalta valtioneuvosto on lopulta valmis tekemään virallisen päätöksen ja toivottavasti myöntämään rakentamisluvat kahdelle uudelle ydinvoimalalle.
Ja siitä se työ oikeastaan vasta alkaa.
Tiesitkö, että pelkästään OL3-työmaalla on työskennellyt parhaimmillaan samaan aikaan yli 4000 työntekijää?
