Tulin pystymetsästä vahvistamaan Fennovoiman henkilöstöhallintotiimiä lähes vuosi sitten huhtikuussa. Pystymetsästä siitä syystä, että tiesin Fennovoiman työkomennuksestani vasta muutama päivä ennen töiden alkua enkä ollut aiemmin työskennellyt ydinvoima-alalla. Nopealla päätöksellä otin haasteen vastaan ja sillä tiellä ollaan edelleen.
Tiesin Fennovoimasta etukäteen vain sen, mitä olin yrityksestä lukenut median kautta. Ala on keskustelua herättävä, ja siihen kohdistuu vahvoja mielipiteitä niin puolesta kuin vastaan. Työnantajakuva jää lähes poikkeuksetta median luoman “yhteiskunnallisen” yrityskuvan jalkoihin, joten työnantajakuvan perusteella työpaikan valintaa oli vaikea tehdä.
Odotukseni oli, että tulen työskentelemään vahvasti miesvaltaisessa insinööriyrityksessä. Toinen osui tietysti nappiin eli insinöörejä talosta luonnollisesti löytyy ja paljon, mutta positiivinen yllätys oli, että noin kolmannes henkilöstöstä on naisia. Kotiutuminen sujui joka tapauksessa mutkattomasti.
Fennovoimaan palkattiin viime vuonna liki 30 uutta ihmistä. Kevään rekrytointiurakka käynnistyi heti taloon tullessani, ja tästä syystä kädet olivat sopivasti täynnä töitä ensimmäisestä päivästä lähtien. Rekrytointi on kaikkialla pääosin samanlaista, mutta toki jokainen yritys ja toimiala tuovat siihen omat vivahteensa. Ydinvoima-alalla viranomais- ja lainsäädäntöpuolelta tulevien vaatimusten lisäksi haastetta tuovat erikoisalan osaajien löytäminen ja saaminen.
Rekrytointi on tiivistä yhteistyötä esimiesten kanssa. Päätavoite on aina löytää pätevä työntekijä, mutta myös kemioiden on hyvä kohdata, jotta yhteistyö pelaa työpaikalla. Paras työtulos kun syntyy hyvällä fiiliksellä tehtynä. Yhteinen sävel voi löytyä jo työhaastattelun aikana “tai chi” -demonstraation muodossa, mitä olen jo ehtinyt todistamaan.
Onnistuneet rekrytoinnit ovat tuoneet taloon erittäin motivoitunutta ja sitoutunutta porukkaa ikähaitarilla reilusta kaksikymppisestä reilut kuusikymppiseen. Vaikka ala on aktiivisesti mediassa ja uhkatekijöitäkin heitetään ilmaan silloin tällöin, töitä jatketaan yhteiseen tavoitteeseen uskoen.
Työntekijöiden sinnikkyydestä kertoo myös innokas osallistuminen yhteisiin urheilukampanjoihin kuten pyöräilyn kesä- ja talvikilometrikisoihin. En ole yhdessäkään yrityksessä törmännyt sellaiseen määrään työntekijöitä, jotka fillaroivat töihin kesät talvet. Itselleni pelkästään “rappuset hissin sijasta” -kisakin tuntuu välillä extreme-kokemukselta, koska toimisto sijaitsee seitsemännessä kerroksessa.
Vaikka henkilöstöhallinto nähdään vielä monin paikoin tukitoimintona, joka ylläpitää lähinnä työsuhdeasioita, erityisesti ydinvoima-alalla jatkuva osaamisen kehittäminen ja kouluttaminen ovat tärkeimpiä asioita henkilöstöhallinnon arjessa. Henkilöstö on kaiken toiminnan ja turvallisuuden ydin ja siihen panostaminen kannattaa. Motivoitunut ja työhönsä sitoutunut henkilöstö on työnantajalle paras sijoitus jo pelkästään taloudellisesta näkökulmasta.
