Ydinreaktio aiheuttaa ympärillään monenlaista toimintaa, jonka lähempi tarkastelu osoittaa että se on lähes ydinreaktion kaltaista. Siitä eräänä esimerkkinä on käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanke. Toiminnan hiljalleen käynnistyttyä prosessi etenee kiihtyvällä vauhdilla.
Loppusijoitushankkeen yhtenä EBS-komponenttina (Engineered Barrier System) on bentoniitista valmistettu bentoniittipuskuri, jolla ympäröidään käytettyä ydinpolttoainetta sisältävä kuparikapseli. Bentoniittipuskuri valmistetaan puristamalla suurella paineella bentoniittisavijauhetta korkeaan tiheyteen. Puristetun bentoniitin eräänä ominaisuutena on sen reagointi kosteuteen paisumalla voimakkaasti ja sen myötä sillä on kyky tiivistää kuparikapselin ympäristö. Tavoitellun paisumisominaisuuden haittapuolena on, että paisuminen voi alkaa jo asennusvaiheessa jos tunnelissa ja loppusijoitusrei’issä on vesivuotoja. Siitä johtuen loppusijoitustunnelin puskurilohkojen sekä myös kapselin ja täyttölohkojen asennus pitää suorittaa mahdollisimman nopeasti.
Puskurilohkojen asennukseen on kehitetty laitetta ja työn tuloksena on syntynyt ensimmäinen prototyyppi, joka on valmistumassa koeajoihin. Puskurilohkot kuljetetaan kosteudelta ja muilta ulkopuolisilta uhilta suojatussa kuljetusastiassa asennukseen saakka. Asennuslaite ottaa lohkon kuljetusastiasta ja asentaa sen etäohjatusti paikoilleen nopeasti ja millimetrin tarkasti. Vaikka työ tapahtuu kallion sisällä, ovat työn tarkkuusvaatimukset kuitenkin korkeat.
Lisähaastetta työhön tuo lisäksi bentoniittilohkon “herkkähipiäisyys”. Sen puristuslujuus on parhaimmillaan noin 10 MPa, vastaten lujuudeltaan hiekkakiveä. Puskurilohkoihin ei saa laittaa pitkäaikaisturvallisuussyistä minkäänlaisia nostokoukkuja tai muita vastaavia laitteita, vaan tarttuminen tapahtuu noston aikana ainoastaan alipaineen avulla. Siinä lohkon yläpinnan ja tarttujalaitteen välistä imetään ilma pois ja ympärillä oleva paine työntää hellävaraisesti lohkon tiiviisti yläpuolella olevaa tarttujaa vasten ja asennus voi alkaa. Kun lohko on saatu paikoilleen, päästetään alipaine purkautumaan ja lohko irtoaa tarttujasta ja jää paikoilleen sadoiksi tuhansiksi vuosiksi. Näin toteutetaan kokonaispainoltaan noin 25 tonnin bentoniittipuskurin asennus, missä painavimman lohkon paino on 3,4 tonnia.
Loppusijoitusreaktion tämän osan sivutuotteena saadaan joissain vaiheessa käytettyjä puskurilohkojen asennuslaitteita. Ne saattavat jossain vaiheessa päätyä energia-alan keräilyharvinaisuuksiksi kuten nykyisten mobilistien vanhat autot.