Niin, tavallisesti kiinnostus kiviin on jotakuinkin nollassa, jos ei sattumoisin puhuta jalokivistä. Kivet ovat niin jokapäiväistä asiaa, että niitä tuskin huomaa, paitsi jos sellainen on mennyt kenkään tai niitä kaivelee lasten suusta. Jokainen kiven tunnistaa, kun sellaisen näkee ja ymmärtää että niitä tarvitaan eri tarkoituksiin: marmoriveistoksen raaka-aineeksi, materiaalina mihin louhia parkkihalli tai eväidensyöntipaikkana luonnossa, kiuaskivistä puhumattakaan. Ja siihen se sitten jää. Kivien maailma on kuitenkin hyvin mielenkiintoinen, monipuolinen ja moniulotteinenkin. Kiviä tutkimalla muodostetaan käsitystä prosesseista, jotka ovat muokanneet maapalloa. Tai tutkimuksella paikannetaan suunnattomat kultamalmivarannot, jotka louhimalla Suomi turvaa ikuisiksi ajoiksi budjettivaransa. Taivaankappaleet (maapallon lisäksi) kiinnostavat myös, ja ulkoavaruuden kiviä on haalittu maahankin saakka tutkittavaksi. Kivillä voi myös saada ikuista mainetta ja kunniaa, onhan kivilajeja nimetty mm. suomalaisen geologin, Pentti Eskolan mukaan eskolaiitiksi.
Kaikki edellä mainitut pätevät myös Olkiluodon kivien tutkimuksissakin. Kiveä voidaan tutkia ja mitata hyvin monella tavalla metrin mitasta monimutkaisiin fysikaalisiin laitteisiin (kuten röntgenlaite tai elektronimikroskooppi) saakka. Maapallon kehitys jatkuu samoilla prosesseilla kuin tähänkin saakka, eli mannerlaatat liikkuvat, vuorijonot nousevat ja eroosio hoitaa kulutuspuolella maisemaa takaisin littanaksi. Menneisyys on siis tulevaisuuden avain, kuten me geologit tapaamme sanoa. Tiedon pohjalta voidaan ennustaa Olkiluodonkin tulevaisuutta satojen tuhansien tai miljoonien vuosien päähän, ja arvioida loppusijoituskonseptin toimivuutta mahdollisia tulevia olosuhteita vasten.
Olkiluodossa tehdään kallioperän tutkimuksia sekä suoraan maan pinnalta että maanalaisesta tutkimustilasta, ONKALOsta samoilla menetelmillä kuin malminetsinnässäkin. Meidän toimintamme tosin saattaa näyttää malmimaailmasta katsottuna siltä, että suorastaan sullomme rahaa kallioon emmekä yritä hyötyä kallioperän rikkauksilla. Tavoitteemme ei olekaan olla seuraava suomalainen menestyvä malmintuottaja, koska malmipotentiaalia Olkiluodossa ei ole, vaan tuottaa tutkitusti turvallinen loppusijoitus. Ulkoavaruuden kiviä emme maan alta saa, mutta voimme kyllä havainnoida esimerkiksi kalliopintaan asennettujen kiinteiden mittapisteiden liikettä avaruudesta käsin, GPS-menetelmällä.
Mainetta ja kunniaa, se onkin kiistellympi kohta. Kuten edellä olen kirjoittanut, työsarkaa kivien tutkimisessa on monelle eri tieteenalalle, jolloin on myös mahdollisuuksia käänteentekeville tutkimusmenetelmien keksimisille. Kaikkien mielestä loppusijoitushankkeemme ei ole Suomelle kunniaksi, mutta minä näe asian toisin. Minusta meidän tulee kulkea pystypäin koska olemme ottaneet vastuun ydinjätteestämme ja päättäneet tehdä kaikkemme turvallisen loppusijoituksen eteen.
