Mikä oikeuttaa ihmisen tekemään päätöksiä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta? Voidaanko sanoa, että loppusijoitus on turvallista? Voiko ihmisen ymmärrys olla vaillinainen? Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen ympärillä leijuu jotain sellaista mystiikkaa ja ihmismielelle käsittämätöntä, että aiheesta on lukuisten lehtiartikkeleiden ja mielipidekirjoitusten lisäksi tehty jopa aikaperspektiiviä pohdiskeleva elokuva. Parhaillaan asiaa käsitellään Suomen Kansallisteatterin Luolasto-näytelmässä.
Korkea-aktiivisen jätteen kohtalo huolestuttaa ja puhuttaa paitsi Suomessa myös maailmanlaajuisesti. Mitä oikein olemme tekemässä? Onko meillä riittävä ymmärrys ja tietotaito? Miten Suomi on maailmassa ensimmäisten joukossa aloittamassa toiminnan, jota muualla vielä vain pohditaan? Joistakin asia voi tuntua pelottavalta, jotkut taas pitävät loppusijoitusratkaisua luotettavana. Olkiluodossa vierailee vuosittain noin 15 000 ydinvoimasta ja käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta kiinnostunutta. ONKALO, loppusijoitus ja Olkiluoto 3, siinäpä Olkiluoto-vierailujenkin puheenaiheiden kolmen kärki.
Vierailijoiden loppusijoitusta koskevat yleisimmät kysymykset liittyvät pitkäaikaisturvallisuuteen, radioaktiivisten aineiden ympäristöön vapautumiseen, ONKALOon ja loppusijoitustutkimuksiin. Ilmassa on paljon kysymyksiä, mutta tosin myös yhtä paljon vastauksia.
Vastauksia on vuosien saatossa tuotu esiin monella tapaa. Pari kuukautta sitten Olkiluotoon valmistui ONKALO-tutkimustilasta ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta kertova näyttely, joka on sijoitettu matala- ja keskiaktiivisen ydinjätteen loppusijoitusluolan tutkimusperään. Näyttelystä vieraat saavat runsaasti tutkittua ja vielä tutkimuksen kohteena olevaa tietoa. Lisäksi tilassa pääsee testaamaan omia kykyjään loppusijoitustutkimusten moniulotteisessa maailmassa.
ONKALO-näyttely kertoo loppusijoitusratkaisusta ja ONKALOssa meneillään olevista tutkimuksista, joilla varmennetaan Olkiluodon kallioperän soveltuvuus loppusijoitukseen. Tutuksi tulevat lisäksi radioaktiivisten aineiden vapautumisesteet, loppusijoitukseen suunnitellut laitteet ja koneet, loppusijoitustilojen karakterisointi ja soveltuvuusluokittelu sekä maanalaisten tilojen rakentaminen tulevaisuudessa.
Voimalaitosjäteluolan (VLJ-luola) 60 metrin syvyydessä sijaitsevassa tutkimusperässä pääsee myös käsitykseen loppusijoituksen mittasuhteista. Näyttelytilassa on ennen ONKALOn rakentamista tehty muun muassa tunnelin louhintaan ja loppusijoitusreikien poraamiseen liittyviä tutkimuksia 1990-luvulla. Vieraiden nähtävänä ovat tutkimusperän lattiaan poratut kolme loppusijoitusreikää sekä näyttelytilan perällä pätkä loppusijoitustunnelia louhittuna. Kooltaan reiät ja tunneli ovat nykyisten suunnitelmien kaltaisia ja varsinainen näyttelytila on loppusijoitustunneleita yhdistävien keskustunneleiden kokoluokkaa.
Loppusijoitustutkimukset siirtyivät ONKALOon 2000-luvulla, mutta tutkimustoimintaa VLJ-luolan ONKALO-näyttelytilassa on edelleen. Tällä hetkellä siellä on käynnissä TVO:n ja Fortumin yhteinen betonin pitkäaikaiskestävyystutkimus, johon vieraat pääsevät myös tutustumaan.
Myös geologin, kapselin kehittäjän, bentoniittitutkijan ja kemistin työnkuvat avautuvat näyttelyvieraille, jotka saavat muun muassa testata kalliokartoitustaitojaan. Kukin voi myös kokeilla ja tunnustella bentoniittisaven koostumusta sekä puristaa pelletinpuristuslaitteella itselleen kotiin viemisiksi pienen bentoniittipelletin. Vesipisteellä vierailijat pääsevät mittaamaan veden suolaisuusarvoja pintaveden ja loppusijoitussyvyyden kalliopohjaveden osalta.
Kapselin kehitystyö taasen on pitkälti erilaisten mallien ja laskelmien pyörittelemistä, joten näyttelyvieraiden tehtävänä on arvioida kapselin lujuutta ja kestävyyttä pienen laskutehtävän avulla. Näyttelyssä on myös mahdollista loppusijoittaa kapseli kallioon porattuun loppusijoitusreikään ja täyttää se bentoniittisavella. Lopuksi “loppusijoittaja” pääsee asettamaan tunnelitäytemateriaalin loppusijoitustunneliin.
Vastauksia vailla olevat ja muutkin asiasta kiinnostuneet pääsevät tutustumaan ONKALO-näyttelyyn varaamalla opastetun ryhmävierailun Olkiluotoon. Vierailu on maksuton, mutta ryhmän pitää koostua vähintään kymmenestä hengestä. Opastettu vierailuohjelma kattaa tervetulokahvit, TVO:n ja Posivan esittelyn, Sähköä uraanista -tiedenäyttelyyn tutustumisen sekä vierailun voimalaitosjäteluolaan ja ONKALO-näyttelyyn. Vierailulle on syytä varata aikaa noin 3,5 tuntia. Tulkaahan tutustumaan! Lisätietoja Olkiluoto-vierailuista löytyy TVO:n internetsivuilta.