Viime maaliskuussa voimakas maanjäristys Japanissa aiheutti jättitsunamin, joka jälkiseurauksineen vaurioitti vakavasti Fukushima Daiichin ydinvoimalaitosyksiköitä. Ydinvoiman viime vuosina kautta maailman kokema vahva renessanssi näytti saavan tylyn lopun. Saksassa liittokansleri Angela Merkelin johdolla päätettiin pian tämän jälkeen sulkea maan ydinvoimalaitokset vuoden loppuun 2022 mennessä. Belgiassa on tehty ehdollinen päätös luopua ydinvoimasta, jos korvaavia energiamuotoja on saatavissa riittävästi. Miltä maailman energiatulevaisuus näyttää Fukushiman jälkeen, kiinnostaa monia. Siksi on syytä tarkastella, mitä luotettavin energiaskenaarioiden tekijä, Kansainvälinen energiajärjestö (IEA, International Energy Agency), esittää juuri julkaistussa uusimmassa World Energy Outlook – vuosiraportissaan. Lontoossa 9.11.2011 julkistettu WEO 2011-raportti arvioi maailman energiakehitystä vuoteen 2035 asti. Raportin arvioissa Fukushiman vaikutukset on otettu huomioon.
WEO 2011 –raportin suuret linjat ovat samat kuin IEA:n aikaisemmissa vuosiraporteissa: maailman energiankulutus kasvaa vahvasti, erityisesti kasvua on nopeasti kehittyvissä talouksissa, erityisesti Kiinassa, joka vahvistaa asemaansa maailman suurimpana energiankuluttajana. Fossiiliset polttoaineet – hiili, öljy ja kaasu – pysyvät tärkeimpinä energialähteinä vuoteen 2035, kuten aikaisemminkin on arvioitu. Fossiilisten energialähteiden pysyvyys merkitsee, että maailman hiilidioksidipäästöt kasvavat.
CO2-päästöjen kasvun seurauksena maapallo alkaa IEA:n mukaan olla sulkemassa mahdollisuuksien ulkopuolelle tavoitellun enintään kahden asteen lämpötilan nousun. Edessä voi olla 3,5 asteen nousu tai pahimmassa tapauksessa kuuden asteen lämpötilan nousu. Maailma on sitomassa itsensä epävakaaseen energiatulevaisuuteen. Ilman rohkeaa politiikan suunnanmuutosta maailma joutuu epävarmaan, tehottomaan ja runsashiiliseen energiajärjestelmään.
IEA:n WEO 2011 –raportin pääskenaariossa (uuden politiikan skenaario, New Policies Scenario), joka edellyttää hallituksilta tehotoimia, maailman primäärienergian kulutus kasvaa kolmasosan vuosien 2010 ja 20135 välisenä aikana. Energiankulutuksen kasvusta 90 prosenttia tapahtuu OECD:n (teollisuusmaiden) ulkopuolisissa maissa. Kiina vahvistaa jatkossa asemaansa maailman suurimpana energiankuluttajana.
Fukushiman onnettomuus nostaa kuitenkin esiin kysymyksiä ydinvoiman tulevasta asemasta. Nyt esitetyssä IEA:n uuden politiikan skenaariossa ydinvoiman tuotanto nousee 70 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Ennuste on vain hivenen alhaisempi kuin vuosi sitten esitetyssä WEO 2010 ollut arvio. Silloin ydinvoiman renessanssi oli päivän sana Kaukoidän lisäksi myös länsimaissa. Eli IEA:n perusskenaarion ydinvoimaan on tehty vain pieni muutos, ydinvoiman globaalin kasvun odotetaan jatkuvan vahvana.
IEA joutuu kuitenkin toteamaan, että tilanne voi muuttua lisääntyneen epävarmuuden vuoksi. Siksi raportissa esitetään myös alhaisen ydinvoimatuotannon malli (Low Nuclear Case), jossa ydinvoiman tuotanto jäisi puoleen siitä, mitä uuden politiikan skenaariossa on esitetty. Tämä aiheuttaisi kuitenkin uusiutuvan energian kysynnän voimakasta kasvua. Ydinvoiman osuuden lasku johtaisi lisääntyvään energiantuontiin, lisäisi huolta energiansaannin varmuudesta sekä tekisi ilmastonmuutoksen hillitsemisestä entistä kalliimpaa.
Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n ydinvoimatilastot osoittavat, että juuri nyt toiminnassa on 443 reaktoria kautta maailman ja rakenteilla on 65 reaktoria. Määrät ovat samalla tasolla kuin ennen Fukushimaa, vaikka Saksa on sulkenut jo osan ydinvoimastaan ennenaikaisesti ja Japani neljä Fukushima Daiichin yksikköä. Koko ajan maailmassa kuitenkin valmistuu uusia laitoksia ja uusia rakennusprojekteja käynnistetään.
Uutiset ydinvoiman kuolemasta Fukushiman jälkeen näyttävät kovin ennenaikaisilta. Fukushiman tapahtumat korostavat, että ydinvoimassa turvallisuusvaatimukset ovat tärkeimmät asiat. Silti Fukushima ei näytä muuttavan suuria globaaleja trendejä: päästötöntä ydinvoimaa tarvitaan lisää paitsi elintason ylläpitoon ja nousuun myös entistä enemmän ilmaston muutoksen hillitsemiseen. Ethän sinäkään halua, että maapallon keskilämpötila nousisi esimerkiksi kuusi astetta. Vai haluatko?
World Energy Outlook 2011 http://www.worldenergyoutlook.org/
WEO 2011:n keskeinen grafiikka 18 kuvan lehdistöesittelynä (pdf) http://www.worldenergyoutlook.org/docs/weo2011/homepage/WEO2011_Press_Launch_London.pdf