Se oli ennennäkemätöntä. Kehittynyt teollisuusmaa päätti kääntää energiakelkkansa kertaheitolla. Siivota kaupunkien ilman ja puhdistaa sähköjärjestelmänsä. Epäilijöitä riitti. Tuo ei tule onnistumaan ja hintakin hirvittää, vastustajat väittivät. Ja onko tuo nyt niin ympäristöystävällistäkään?
Valtionjohto oli päättäväinen. ”Nykytilanne on kestämätön ja uhkaa hyvinvointimme olemassaoloa”, päättäjät totesivat. Hintaa muutokselle kyllä tulee, mutta meistä tulee samalla seuraavan sukupolven energian pioneereja ja luomme uutta kotimaista teollisuutta ja työpaikkoja. Pian muutkin ymmärtävät hyvän päälle ja jonottavat ostamaan tuotteitamme ja palveluitamme. Ja moittivat itseään, kun eivät tajunneet tehdä samaa.
Hyötyjä on runsaasti muitakin. Tuontipolttoaineiden määrä vähenee ja kauppatase paranee. Ei tarvitse värjötellä kylmässä öljymiesten oikkujen vuoksi. Komeana lisänä päästään vanhoista ja ongelmallisista tuotantomuodoista eroon. Niistä voidaan tehdä museoita, jossa seuraavat sukupolvet voivat ihmetellä entisajan energian tuhlausta ja suoranaista ajattelemattomuutta.
Energiajärjestelmien uudistaminen on hidasta puuhaa. Silti monien arvioiden mukaan uuden teknologian osuus maailman energiantuotannosta voisi nousta jopa kolmannekseen seuraavien vuosikymmenten aikana.
Mikä tässä voisi mennä vikaan?
Monikin asia, mutta tulevaisuutta on vaikea ennustaa.
Ranska (niin olen puhunut koko ajan Ranskasta) kyllä siivosi sähköjärjestelmänsä fossiilisista polttoaineista muutamassa vuosikymmenessä vuoden 1973 öljykriisin jälkeen satsaamalla reilusti ydinvoimaan. Sivuvaikutuksena Ranskan sähköjärjestelmän päästöt romahtivat ja ovat tällä hetkellä teollisuusmaiden pienimpiä. Sähkön hinta on puolestaan teollisuusmaiden alhaisimpia.
Monet kyllä ostavat ranskalaista ydinteknologiaa, mutta jonoksi asti ei tarjoajia taida olla. Törmäsin WEC:n vuonna 1978 julkaisemaan energiaskenaariotarkasteluun (alla), jolloin öljyvarojen riittävyyttä epäiltiin vahvasti ja ydinvoiman tulevaisuus oli vielä kovin kirkas. Panee ajattelemaan tämän päivän käppyröitä. Tulevaisuuden ennustaminen ei ole nykyään yhtään helpompaa.
Kuvassa energian yksikkönä käytetään eksajouleita. Yksi eksajoule vastaa 277 terawattituntia eli lähes koko Suomen vuotuista energiantuotantoa. Arviot maailman energiankulutuksen kasvusta menivät siis aika reippaasti yläkanttiin. Kasvua yliarvoitiin noin kaksinkertaisesti toteutuneeseen. Tuotantomuotojen määristä ja osuuksista puhumattakaan.
